August Hermann Francke (22. maaliskuuta 1663 Lyypekki – 8. kesäkuuta 1727 Halle) oli saksalainen luterilainen pietistinen teologi, pappi, pedagogi ja sosiaalinen uudistaja. Hän oli Philipp Jakob Spenerin ohella saksalaisen pietismin keskeisiä johtajia. Francken toiminnan ansiosta Hallesta muodostui varhaisen pietismin merkittävä keskus, josta liike levisi eri puolille Saksaa, Skandinaviaa ja Itä-Eurooppaa.Drickamer, J. M.: Francke, August Hermann. Teoksessa
Francke tunnetaan myös vuonna 1695 aloittamistaan Francken laitoksista, joiden toimintaan kuului kouluja, orpokoti, kirjapaino ja muita koulutuksellisia ja sosiaalisia laitoksia. Hän tuki lisäksi protestanttista lähetystyötä ja vaikutti pietistisen koulutuksen kehitykseen.
Elämä Opinnot ja hengellinen murros Francke syntyi Lyypekissä vuonna 1663 ja kasvoi luterilaisessa ympäristössä. Hän opiskeli muun muassa Erfurtissa, Kielissä ja Leipzigissä. Leipzigissä hän myös opetti vuosina 1685–1687 ja uudelleen vuosina 1689–1690.
Francke koki henkilökohtaisen hengellisen murroksen, josta tuli keskeinen hänen myöhemmälle uskonnolliselle ajattelulleen. Hän alkoi korostaa tietoisen kääntymisen merkitystä sekä synnintunnon, Jumalan anteeksiannon ja elämänmuutoksen yhteyttä. Francken mukaan todellisen uskon tuli näkyä ihmisen käytännön elämässä ja hyvissä teoissa.
Francken pietistinen toiminta sai kannatusta mutta herätti samalla vastustusta luterilaisen puhdasoppisuuden piirissä. Erityisesti hänen uskonnollista kokemusta ja käytännöllistä kristillisyyttä korostavia näkemyksiään arvosteltiin.
Halle Philipp Jakob Spenerin vaikutuksesta Francke sai viran vastikään perustetusta Hallen yliopistosta. Hänestä tuli yksi yliopiston teologisen tiedekunnan keskeisistä opettajista, ja hän opetti Hallessa kuolemaansa saakka. Hän opetti teologian lisäksi itämaisia kieliä.
Halle kehittyi Spenerin ja Francken vaikutuksesta varhaisen saksalaisen pietismin tärkeäksi keskukseksi. Francken oppilaat levittivät pietistisiä ajatuksia eri puolille Saksaa sekä Skandinaviaan ja Itä-Eurooppaan.
Yliopistotyönsä lisäksi Francke toimi pappina Hallen lähistöllä. Hänen ympärilleen muodostui pietistisiä ryhmiä, joissa korostettiin Raamatun tutkimista, henkilökohtaista uskonnollista elämää ja käytännöllistä kristillisyyttä.
Francken laitokset Vuonna 1695 Francke aloitti Hallessa orpokotitoiminnan, josta kehittyivät myöhemmin laajat Francken laitokset. Niihin kuului orpokodin lisäksi kouluja, köyhille tarkoitettua opetusta, lääkehuoltoa ja kirjapaino.
Francken laitoksista muodostui pietistisen kasvatuksen merkittävä keskus. Niiden vaikutus ulottui Hallen ja Preussin ulkopuolelle, ja niiden toimintamalli vaikutti myöhempiin koulutus- ja hyväntekeväisyyslaitoksiin. Laitosten toiminta perustui suurelta osin lahjoituksiin.
Francken laitokset saivat myös Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm I:n tuen. Tutustuttuaan laitoksiin vuonna 1713 kuningas edisti vastaavanlaisten koulutuksellisten instituutioiden perustamista valtakunnassaan.
Teologia Kääntymys ja uskonnollinen kokemus Francken teologiassa henkilökohtaisella kääntymisellä oli keskeinen asema. Hänen oma hengellinen kokemuksensa vaikutti siihen, kuinka hän kuvasi kristityksi tulemista. Kääntymiseen kuuluivat hänen ajattelussaan voimakas synnintunto, kokemus Jumalan anteeksiannosta sekä tätä seuraava elämänmuutos.
Francke piti tällaista hengellistä uudistumista erityisen tärkeänä kristillisille johtajille. Usko ei hänen mukaansa saanut jäädä vain opilliseksi vakaumukseksi, vaan sen tuli johtaa käytännön kristilliseen elämään ja hyviin tekoihin.
Suhde luterilaiseen puhdasoppisuuteen Francken näkemykset herättivät vastustusta luterilaisten puhdasoppisten teologien keskuudessa. Kiistan kohteena oli erityisesti kysymys pelastusvarmuuden perustasta. Francken arvostelijat katsoivat luterilaisen teologian sijoittavan pelastusvarmuuden ensisijaisesti armonvälineisiin – evankeliumiin, synninpäästöön, kasteeseen ja ehtoolliseen – kun taas Francken katsottiin antavan liian suuren merkityksen ihmisen omalle kääntymyskokemukselle ja tunteille.
Francke puolestaan korosti, että kristillisen uskon tuli johtaa henkilökohtaiseen hengelliseen muutokseen. Hän antoi vähemmän painoarvoa tunnustuskuntien välisille opillisille eroille kuin monet luterilaisen puhdasoppisuuden edustajat. Tämä liittyi pietismin laajempaan taipumukseen ylittää protestanttisten tunnustuskuntien välisiä rajoja.
Kasvatus ja yhteiskunnallinen toiminta Francken pietismissä hengellinen uudistuminen liittyi läheisesti kasvatukseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Hänen perustamissaan laitoksissa koulutus, köyhäinhoito, orpojen huolenpito ja uskonnollinen kasvatus muodostivat kokonaisuuden.
Lähetystyö ja kansainväliset yhteydet Francke osallistui aktiivisesti protestanttisen lähetystyön tukemiseen. Halle oli yhteydessä erityisesti Intiaan suuntautuneeseen lähetystyöhön, ja Francken toiminta auttoi luomaan pietismin ja ulkolähetyksen välille läheisen yhteyden. Francken vaikutus levisi hänen oppilaidensa ja Hallen verkostojen välityksellä myös Skandinaviaan ja Itä-Eurooppaan.
Hän pyrki lisäksi luomaan yhteyksiä ortodoksisiin kirkkoihin. Francke kehitti yhteyksiä Konstantinopolin ja Aleksandrian patriarkkoihin ja pyrki solmimaan yhteyksiä myös Venäjän kirkon johtoon.
Vaikutus Francke oli Spenerin jälkeen yksi saksalaisen pietismin merkittävimmistä johtajista. Hänen vaikutuksensa perustui erityisesti Hallen yliopistoon, Francken laitoksiin sekä laajaan oppilas- ja yhteistyöverkostoon.
Hallen kautta pietismi levisi Saksasta muun muassa Skandinaviaan ja Itä-Eurooppaan. Francken toiminnassa pietistinen hengellisyys yhdistyi koulutukseen, hyväntekeväisyyteen ja lähetystyöhön, mikä vaikutti pietismin myöhempiin muotoihin.
Francken kirjallinen tuotanto käsitti raamatunselityksiä, käytännöllistä teologiaa, kiistakirjoituksia, laajan kirjeenvaihdon sekä joitakin virsiä.
Teoksia August Hermann Franckes Schrift über eine Reform des Erziehungs- und Bildungswesens als Ausgangspunkt einer geistlichen und sozialen Neuordnung der Evangelischen Kirche des 18. Jahrhunderts: der Grosse Aufsatz (1704). Toim. Otto Podczeck. Berlin: Akademie, 1962.
Suomennoksia Doctorin August Herman Frankin Postilla: eli Sunnuntai- ja juhlapäiwä-saarnat, saxan kielestä ruotsixi. Ja sitte: ruotsista suomexi käätyt. Se edellinen osa. Johan Christopher Holmberg, 1780. Doctorin August Herman Frankin Postilla: eli Sunnuntai- ja juhlapäiwä-saarnat, saxan kielestä ruotsixi. Ja sitte: ruotsista suomexi käätyt. Se jälkimmäinen osa. Johan Christopher Holmberg, 1781. Postilla eli sunnuntai- ja juhlapäiväsaarnat: ensimmäinen vuosikerta. Edellinen osa. Rauman kirjapaino, 1904. Postilla eli sunnuntai- ja juhlapäiväsaarnat: ensimmäinen vuosikerta. Jälkimmäinen osa. Rauman kirjapaino, 1904.
Lähteet
Kirjallisuutta Breymayer, Reinhard: Zum Schicksal der Privatbibliothek August Hermann Franckes. Über den wiedergefundenen Auktionskatalog der Privatbibliothek seines Sohnes Gotthilf August Francke. 3., verbesserte Auflage. Tübingen: Noûs-Verlag Thomas Leon Heck 2002. – 32 S. – .
Aiheesta muualla August Herman Francke Saarna Ensimmäinen Sunnuntai Paastossa
Luokka:Saksalaiset luterilaiset teologit Luokka:Vuonna 1663 syntyneet Luokka:Vuonna 1727 kuolleet