Häly merkitsee akustiikan terminä epäsäännöllisten, jaksottomien värähdysten muodostamaa ääntä. Toisin kuin sävelellä, hälyllä ei siis ole määrättyä sävelkorkeutta..
Häly on myös musiikkitermi. Niinpä monilla lyömäsoittimilla kuten rummuilla ei saada määräkorkuisia säveliä, ainoastaan säveltasoltaan epämääräisiä hälyääniä. Länsimaisessa taidemusiikissa on yleistynyt 1900-luvun jälkipuoliskolta akustisille soittimille aiemmin epätyypillisten soittotapojen käyttö, konkreettiselle musiikille sukua oleva hälymusiikki. Sen tärkeimpiin edustajiin ja edelläkävijöihin kuuluu saksalainen säveltäjä Helmut Lachenmann.https://www.theguardian.com/music/tomserviceblog/2012/jun/12/helmut-lachenmann-contemporary-composers-guide
Fonetiikassa hälyllä tarkoitetaan äänteen piirrettä, joka syntyy ääntöväylän supistumakohdassa pyörteisen eli turbulentin ilmavirtauksen vaikutuksesta. Sellainen kuuluu moniin konsonantteihin, varsinkin frikatiiveihin, ja varsinkin spiranteissa se on varsin voimakas.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Akustiikka