thumb|150px|right|Valkjärven epävirallinen perinnevaakuna.

Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Valkjärvi sijaitsi Kannaksen keskiosassa Vuoksen varrella. Valkjärven pinta-ala oli 399,6 km² ja asukasluku vuonna 1939 oli 7 694. Kunta rajoittui pohjoisessa Vuokselaan ja Sakkolaan, lännessä Muolaaseen, idässä Rautuun ja etelässä Kivennapaan.

Historia Valkjärvi oli Muolaan kappeliseurakuntana vuodesta 1648 ja itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1738 lähtien.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa ns. ajokaluteollisuus eli kärryjen ja muiden hevosajoneuvojen valmistus oli merkittävä tulonlähde.

Ns. Mannerheim-linja kulki pitäjän läpi Vuoksen rannasta Pasurinkankaan ja Punnuksen rantoja pitkin edelleen Muolaan kirkolle. thumb|left|180px|Valkjärven kirkko

Suomen talvisodassa Valkjärven kirkonkylä joutui puna-armeijan haltuun 4. joulukuuta 1939 osana ns. suojajoukkotaisteluita.http://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=181&Itemid=51

Valkjärven väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Kuorevesi, Mänttä, Orivesi ja Vilppula.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.

Valkjärven kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Mitšurinskoje. Kirkonkylän ympäristö muodostaa nykyään Venäjän Valkjärven maalaiskunnan, muita osia entisestä kunnasta kuuluu nykyisiin Venäjän Mäkrälän, Petäjärven ja Kyyrölän kuntiin.

Kylät

Valkjärvellä sijaitsi yhteensä 45 virallista kylää.Yhteismäärä laskettuna listatuista Valkjärven virallisista kylän nimistä. (Seppänen 1953, s.45.) Virallisten kylien lisäksi joillain pitäjän kylä- ja taloryhmillä oli omia virallisista poikkeavia nimiä käyttökielessä. Esimerkiksi Vuoksenrannaksi kutsuttiin aluetta, joka virallisista kylistä piti sisällään Oravaniemen, Laavolan, Mannisniemen, Turulillan, Pöppölän ja Uosukkalan.Seppänen 1953, s. 45. Kyseisiä epävirallisia kylänimityksiä Valkjärvellä oli yhteensä 28.Yhteismäärä laskettuna kaikista "Epävirallisina kylänimityksinä" listatuista nimistä. (Seppänen 1953, s. 45–46)

Alla on aakkosjärjestyksessä kerätty lista jokaisesta Valkjärven virallisesta kylästä. +NimiKuvaustaAirikkalaAliskalaHaampalaMelkein Valkjärven pitäjän keskellä, Valkjärven pohjoisrannalla sijainnut kylä. Kylä oli yksi Valkjärven suurimpia, ja on vanhojen venäläisten topografikarttojen mukaan paikalla aikoinaan sijainnut myös jonkin sortin linnoitus. Kylän pääelinkeinona toimi maanviljelys.Seppänen 1953, s. 569–571.HarmaalaIlmolaJauholaPitäjän asemakylä, joka oli vähemmän varsinaista maalaiskylää muistuttava rakennusten ja liiketilojen ryhmittymä.Seppänen 1953, s. 568–569.JutikkalaKaahkalaValkjärven eteläosissa, Mutajoen laakson reunamailla sijainnut pieni, vain kolmen talon kylä. Kylässä oli aikanaan ollut jopa melkein joka talossa seppä, jotka suurimmaksi osaksi valmistivat ajokaluja Viipuriin ja Pietariin.Seppänen 1953, s. 589–591.KamajauholaKarkealaKoivulaPieni 15 talon maanviljelyskylä, joka sijaitsi tien varressa Rampalan kylästä Veikkolan kylän suuntaan.Seppänen 1953, s. 555–557.KostealaValkjärven kirkolta maata pitkin noin kahden kilometrin päässä, Kirkkolahden rantamilla, sijainnut kylä. Kylässä asui noin 20 perhettä, jotka etupäässä harjoittivat maanviljelyä, mutta muitakin toimeentulo tapoja mukaan mahtui.Seppänen 1953, s. 560–563.KuuppolaKs. "Saavola".KyllästiläLaavolaLankilaValkeamatkan kylän läntisillä laitamilla sijainnut, muutamasta talosta koostuva kylä.Seppänen 1953, s. 577.LemmettyläLiikolaMannisniemiNaumolaSyrjäisellä paikalla, lähellä Naumolan järveä sijainnut pieni 8 talon kylä. Kylässä sijaitsi aikanaan menestynyt Mikko Rautiaisen perustama Nahkatehdas, jonka tuotteita myytiin laajasti ympäri eri kaupunkeja ja pitäjiä. Kylässä alettiin myös harjoittamaan ensimmäistä kertaa mehiläishoitoa Valkjärvellä – saipa tätä myötä myös kyseisen toiminnan aloittanut Aatu Haltonen lempinimen ”Kärpäsherra”.Seppänen 1953, s. 609–611.NirkkolaValkjärven pitäjän eteläosissa, ”Mutajoen” reunalla sijainnut kylä. Kylä sai todennäköisesti nimensä sen yhdistä vanhimmista suvuista, Nirkkosista, joita jo vuonna 1698 kyseisellä alueella oli asunut ainakin kolme. Kylässä ennen sotia, vuonna 1939, oli ollut ainakin 49 taloa, joilla taas yhteensä oli ollut 354 ha viljeltyjä peltoja ja 890 ha metsämaata.Seppänen 1953, s. 589.NousialaValkjärven kirkolta Pasurin kylään johtavan valtatien varrella sijainnut, noin 50 asuinrakennuksen kylä, jonka ihan eteläpuolelta kulki Viipuri-Valkjärvi rautatie. Kylä luultavasti sai nimensä siitä, että siellä aikoinaan oli asunut paljon Nousiaisia. Kylässä pääelinkeinona harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa.Seppänen 1953, s. 572–575.NurmijärviPitäjän kirkolta noin 10 kilometriä kohti Rautuun kulkevan tien varressa sijaitsevan pitäjän nimisen järven rannassa sijaitseva kylä. Kylä tunnettiin erityisesti sen kotiteollisuudestaan, joka yksinomaan valmisti ajokaluja, jonka ansiosta parhaimmillaan kylässä sijaitsi samanaikaisesti jopa 43 pajaa.Seppänen 1953, s. 540–547.OravaniemiKirkonkylältä noin 12-13 kilometrin päässä, Vuoksen rannalla sijainnut kylä.Seppänen 1953, s. 533–534.PentsiläPiikkiläPuikkolaPuustinlahtiPäiviläPöppöläRampalaMetsien ja soiden ympäröimä kylä, joka on luultavasti saanut nimensä siellä 1500-luvulla asuneiden neljän ”Rampasen” mukaan. Vuonna 1857 Rampala oli palanut kokonaan, sillä se oltiin rakennettu tiiviiseen rykelmään. Palon jälkeen kylä oltiin sitten taas rakennttu hajalleen.Seppänen 1953, s. 552–555.RossilaSaavolaToisen pikkukylä Kuuppolan vieressä sijainnut kylä, joihin kuului yhteensä 17 taloa. Kyläläisten pääelinkeino oli maanvijely, mutta tiiliteollisuuttakin harjoitettiin.Seppänen 1953, s. 616–617. SarkolaSiparilaKirkonkylästä Rautuun menevältä tieltä erkanevan tien varrella sijainnut kylä. Kylässä ennen sotia sijaitsi 39 maatilaa ja 20 palstatilaa, joista talvisodassa kokonaan tuhoutui 49 ja vaurioitui 16 rakennusta.Seppänen 1953, s. 547–550.TarpilaEnsimmäisien asukkaidensa mukaansa nimetty kylä, joka sijaitsi Valkjärven lounaiskulmassa, noin 2,5 kilometriä Suontaan kylästä etelään. Noin 30 taloista kylää ympäröi etelästä "Härkäjoki" ja lännestä "Pahaoja". Tarpilaiset olivat suurimmaksi osaksi maanviljelijöitä. Kylä tunnettiin erityisesti sen runsaasta tervanpoltosta, ja sai siitä syystä myös lempinimen "Tervakylä".Seppänen 1953, s. 607–609.TeppolaTurulilaUosukkalaUtulaVaalimoValkjärven koilliskulmassa sijainnut, idästä ”Saaenjokeen” rajoittunut kylä. Vuonna 1939 kylän asukasluku oli ollut yli 500 henkeä, ja talojakin oli ollut 83, joista noin 60 omisti viljelymaita. Viljeltyä pinta-alaa kylässä oli noin 500 ha. Kylässä oltiin entisaikoina tehty tiiliä, ja tästä syytä saivat kyläläiset seuduillaan "leipäkyläläisten" maineen.Seppänen 1953, s. 537–540.ValkeamatkaValkjärven Kirkonkylästä hiukan lounaaseen sijainnut, luultavasti merkkituliin perustuvan niminen kylä. Kylässä sijaitsi yksi paikkakunnan keskuspaikoista – Lamminpää – jossa mm. sijaitsivat Lamminpää Oy:n suuret laitokset: mylly, saha puusepäntehdas ja autokorjaamo. Talot ja pellot sijaitsivat pääosin laakson laskevilla rinteillä.Seppänen 1953, s. 575–581.VeikkolaValkjärven etelärannalla, käytännössä järven pohjoispuolella sijainnutta kirkonkylää vastapäätä, sijainnut kylä. Veikkolan hovin maat oltiin jaettu 30:lle vuokratilalliselle. Itse kantatila oli suuruudeltaan noin 76 ha.Seppänen 1953, s. 557–560.VilppulaVunukkala (kirkonkylä)Pitäjän Kirkonkylä, josta nimi Vunukkala oli enää käytössä vain harvoin.Seppänen 1953, s. 563–567. Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin.

Tunnettuja asukkaita

Viljam Pylkäs (1912–1999), Väinö Linnan luoman henkilöhahmon Antero Rokan esikuva Tauno Savolainen (1913–1944), Mannerheim-ristin ritari Jouko Sihvo (s. 1930), Kirkon tutkimuslaitoksen johtaja, professori ja kirjailija Mikko Sipponen (1869–1939), kansanedustaja Tuomas Suokas (1849–1918), valtiopäiväedustaja Tuomas Teppoinen (n. 1536 – n. 1615), sissijohtaja ja talonpoikaispäällikkö Vilho Vallas (1894–1963), kansanedustaja Seppänen 1953, s. 626–627.

Lähteet

Kirjallisuutta

Seppänen, Unto (toim.) Valkjärvi I – Pitäjä kohtaloitten Kannaksella. (Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.) Valkjärvi II – Pitäjä kohtaloitten kannaksella – Kylä kylältä talo talolta. (Helsinki: Valkjärven Pitäjäseura r.y. Painotalo Miktor, 1985.) Virkki, Leile (toim.) Vuoksen kylätien varrella : Uosukkalan koulupiiri Valkjärvellä : Mannisniemi, Piikkilä, Pöppölä, Turulila, Uosukkala. (Vilppula: Uosukkalan koulupiirin kyläkirjatoimikunta, 2009.) .

Aiheesta muualla Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät - Valkjärvi Luovutetun Valkjärven kotisivu

*