Japanin talous on vuoden 2022 lukujen mukaan maailman kolmanneksi suurin markkinahinnoin laskettuna ja neljänneksi suuri ostovoimakorjattuna. Maan ostovoimakorjattu bruttokansantuote (BKT) kyseisenä vuonna oli 6,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (USD). Bruttokansantuote jakautui eri toimialojen välillä niin, että maatalous muodosti siitä 1,1 %, teollisuus 30,1 % ja palvelut 68,7 %. Japanin valuutta on jeni. Japanin velka on sen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna maailman suurin. Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristys ja tsunami aiheutti tuhoja myös talouselämälle.
Japanin huomattavimmat ulkomaankauppakumppanit ovat Kiina ja Yhdysvallat, ja esimerkiksi Japanin energiatuotanto on hyvin pitkälle riippuvainen ulkomailta tuoduista fossiilisista polttoaineista. Myös Japanin ruoanhankinta tukeutuu voimakkaasti ulkomaantuontiin, sillä maa ei pysty tuottamaan itse riittävää ravinnon määrää. Maatalouden tärkein tuote on riisi, ja myös kalastus on merkittävässä asemassa. Japanin merkittävimpiä teollisuustuotteita ovat moottoriajoneuvot sekä sähkökoneet. Verotus on Japanissa yleiseen tulotasoon verrattuna kevyempää kuin teollisuusmaissa yleensä. Arvopaperimarkkinapaikkoja on Japanissa useita, joista Tokion pörssi on yksi maailman suurimmista.
Taloushistoria pienoiskuva|Nanban-kaupan kauden punaisen sinetin laiva.
Feodaaliaika Muromachi-kaudella Japani aloitti puolen vuosisadan pituisen yhteistyön Kiinan Ming-dynastian kanssa. Maiden yhteinen tavoite oli päästä eroon japanilaisista merirosvoista. Japani vei Kiinaan puuta, rikkiä, kuparia, miekkoja ja viuhkoja ja sai vastineeksi kiinalaista silkkiä, posliinia, kirjoja ja rahaa.Yhdysvaltain kongressin kirjasto, Kamakura and Muromachi Periods, 1185-1573: Economic and Cultural Developments Portugalilaiset saapuivat Japaniin vuonna 1543 ja aloittivat Nanban-kaupan kautena tunnetun ajanjakson. Tänä aikana Japani kävi ulkomaankauppaa länsimaisten kanssa, jotka toivat Japaniin muun muassa tuliaseet ja kristinuskon. Tokugawa Ieyasu alkoi myöntää japanilaisille laivoille lisenssejä, jotka oikeuttivat kaupankäyntiin ulkomaalaisten kanssa. Kaupankäyntiä jatkettiin 1600-luvun puoliväliin asti, jolloin viimeisetkin ulkomaalaiset karkotettiin sakoku-lakien nojalla Japanista ja sen myötä myös kaikki ulkomaankauppa tyrehtyi.
Edo-kauden taloudelliseen kehitykseen kuuluivat kaupungistuminen, tuotteiden kasvanut laivaliikenne, huomattava valtion sisäisen ja alun perin myös ulkomaisen kaupan kasvu sekä kaupan ja käsityöteollisuuden ero. Rakennustuotanto, pankit sekä kauppiaiden yhdistykset kukoistivat. Han-viranomaiset valvoivat yhä suuremmissa määrin kasvavaa maataloustuotantoa ja maalaisten käsitöiden leviämistä. 1700-luvun puolivälissä, Edon asukasluku oli ylittänyt miljoonan ja sekä Osakassa että Kiotossa oli kummassakin yli 400 000 asukasta. Myös moni muu linnan ympärille kehittynyt kaupunki kasvoi. Osakasta ja Kiotosta kehittyi kiireisiä kaupan ja käsitöiden tuotannon keskuksia Edon ollessa ruoan ja välttämättömien urbaanien kuluttajatuotteiden keskus.Yhdysvaltain kongressin kirjasto, Tokugawa Period, 1600-1867: Economic Development
Moderni Japani pienoiskuva|left|Zaibatsu-sukujen talletuksia takavarikoidaan vuonna 1946. Meiji-restauraatiossa Japani luopui feodaalisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja aloitti nopean modernisoinnin ja teollistumisen. Restauraation jälkeen Japanista oli kehittynyt Aasian ensimmäinen teollistunut valtio. Kotimainen kaupallinen toiminta ja rajoitettu ulkomaankauppa olivat vastanneet kansalaisten toiveita Edo-kaudella, mutta modernisoitunut Meiji-kausi muutti kansan tarpeita radikaalisti. Alusta lähtien Meiji-kauden hallitsijat kannattivat markkinataloutta ja adoptoivat Britanniasta ja Pohjois-Amerikasta vapaan yrityskapitalismin. Aggressiivisia yrittäjiä täynnä oleva yksityissektori otti muutoksen vastaan positiivisesti.Yhdysvaltain kongressin kirjasto, The Emergence of Modern Japan, 1868-1919: Modernization and Industrializationt
Talousuudistuksiin lukeutui jeniin perustuva moderni valuutta, pankkitoiminta, kaupalliset lait ja verotus, pörssivaihdanta ja tietoliikenneverkot. Modernin, institutionaalisen ja kehittynyttä kapitalismia tukevan kehyksen perustaminen vei aikaa, mutta se saatiin valmiiksi 1980-luvulla. Siihen mennessä hallitus oli, pääasiassa budjettisyistä, luopunut suurelta osin suorasta modernisointiprosessin hallinnasta. Monet entisistä daimioista, joiden eläke oli aikaisemmin maksettu kertamaksuna, hyötyivät huomattavasti sijoituksista, joita he olivat tehneet kasvavaan teollisuuteen. Menestystä saavuttivat myös ne, jotka eivät olleet olleet epävirallisesti osallisia ulkomaankauppaan ennen Meiji-restauraatiota. Vanhat bakufua palvelleet yritykset, jotka yrittivät pitää kiinni vanhoista perinteistä, eivät selvinneet uudessa yritysympäristössä.
Alun perin hallitus oli mukana talouden modernisoinnissa, tarjoten useita "mallitehtaita", jotka helpottivat siirtymistä modernille kaudelle. Meiji-kauden ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden jälkeen teollisuus laajeni länsimaisen teknologian ja huomattavien yksityisten sijoitusten avulla nopeasti noin vuoteen 1920 saakka. Harkitun taloudellisen suunnittelun ja sotien teollisuutta kiihdyttävän vaikutuksen seurauksena Japani selvisi ensimmäisestä maailmansodasta huomattavana teollisuusvaltiona. Toinen maailmansota puolestaan aiheutti huomattavia tuhoja Japanin taloudelle. Sen loputtua Japanin miehittäjät pyrkivät muun muassa hajottamaan zaibatsut. Korean sodan alettua Japanin talous lähti nopeaan nousuun jatkaen kasvamistaan aina 1980-luvulle saakka. 1980-luvun loppupuolella Japaniin muodostui talouskupla, jonka puhkeamisen seurauksena Japani ajautui taantumaan 1990-luvulla. Talouden korjauspolitiikan osana silloinen pääministeri Ryūtarō Hashimoto nosti kulutusveroa. Verojen nosto johti kuitenkin talouskehityksen heikkenemiseen ja Hashimoton suosion laskuun, jonka seurauksena hän hävisi seuraavat vaalit. Kuplan puhkeamista seuranneen kymmenen vuoden aikana Japanin talouden sanotaan olleen pysähtynyt ja aikaa on kutsuttu "menetetyksi vuosikymmeneksi".
2000-luku Japanin hallitus ilmoitti marraskuussa 2008 Japanin ajautuneen virallisesti taantumaan. Seuraavan vuoden kesällä maan talous lähti kasvuun ja nousi ylös taantumasta, mutta vaipui Sendain maanjäristyksen myötä takaisin vuonna 2011. Osana talouden toipumista tukevia toimenpiteitä Japanin pääministeri Yoshihiko Noda ilmoitti vuonna 2011 nostavansa Japanin kulutusveron viidestä prosentista kahdeksaan prosenttiin. Tämä olisi ensimmäinen kerta Japanin talouskuplan puhkeamisen jälkeen kun veroa olisi nostettu. Noda menetti ilmoituksensa seurauksena suosionsa. Hänen seuraajakseen noussut Shinzō Abe ilmoitti aikovansa toteuttaa Nodan lupauksen.
Toimialat pienoiskuva|Riisi on Japanin tärkein viljelystuote.
Teollisuus Japani luetaan maailman suurimpien ja teknologisesti kehittyneimpien tuottajamaiden joukkoon useammalla tuotantoalalla. Näihin kuuluvat muun muassa moottoriajoneuvot, joiden valmistamisessa menestyviin yrityksiin kuuluvat Toyota, Honda ja Nissan, sekä sähkölaitteet, joiden tunnetuimpiin valmistajiin kuuluvat Sony, Toshiba, Fujitsu ja Panasonic. Lisäksi Japani menestyy konetyökalujen, teräs- ja rautametallien, laivojen, kemikaalien, tekstiilien sekä prosessoidun ruoan valmistuksessa. Teollisuus muodostaa 24 % Japanin BKT:sta. Japanin talouden erikoispiirre on perinteisesti ollut valmistajien, tavarantoimittajien, jakelijoiden ja pankkien tiivis yhteistyö keiretsu-nimisissä ryhmittymissä.
Japanin mineraalivarannot ovat verrattain pieniä, ja sen harjoittama kaivostoiminta on taloudellisen merkityksen kannalta vähäistä. Verrattain suurimmat esiintymät ovat kivihiili, rauta, sinkki, lyijy, kupari, rikki, kulta ja hopea. Hiiltä löydetään lähinnä Hokkaidōn ja Kyūshūn saarilta. Kuparivarannot on kulutettu lähes loppuun. Japanista löytyy pieninä määrinä myös volframia, kromiittia ja mangaania. Japanilla on vuoden 2011 tietojen mukaan vahvistettu olevan 20,9 miljardin m3 maakaasuvarannot ja 44,12 miljoonan tynnyrin öljyvarannot.
Maatalous Japanin maataloutta rajoittaa vuoristoinen ja karu maasto, ja sen maaperästä vain pieni osa soveltuu maatalouteen. Japanin tärkein viljelystuote on riisi. Sen lisäksi viljellään myös sokerijuurikkaita, vihanneksia ja hedelmiä. Karjatalouden tärkeimmät tuotteet ovat porsaanliha, siipikarja, maito ja munat. Näiden lisäksi Japanissa harjoitetaan huomattavasti myös kalastusta ja maan vuosittainen kalasaalis on yksi maailman suurimmista. Liikakalastus ja saasteet ovat kuitenkin johtaneet Japanin lähivesien tyhjenemiseen. Maatalous muodostaa 1,4 % Japanin BKT:sta. Japanin oma maataloustuotanto ei pysty kattamaan maan elintarvikemenekkiä, joten jopa puolet japanilaisten ruokatarvikkeista tuodaan ulkomailta.
Palvelut pienoiskuva|vasen|200px|Japanin suurimman pörssin, Tokion pörssin, kaupankäyntihuone. Palvelusektori muodostaa 74,6 % Japanin BKT:sta ja työllistää valtaosan Japanin työvoimasta. Sektorin tarjoamien työpaikkojen määrä ja sen merkitys Japanin BKT:lle ovat kasvaneet 1950-luvulta lähtien samalla kun maatalouden merkitys on vähentynyt. 1980-luvulla erityisesti ravintola-, mainos- ja kiinteistöalat, hotelli ja vapaa-ajan liiketoiminta sekä tietojenkäsittelyala kasvoivat voimakkaasti. Voimakas yritysten välinen kilpailu Japanin sisämarkkinoista tarjoaa hyvän pohjan mainonnan kehittämiseen ja on synnyttänyt muun muassa yhden maailman suurimmista mainostoimistoista, Dentsun.Yhdysvaltain kongressin kirjasto, Chapter 4 - The Character and Structure of the Economy: Domestic Trade and Services Myynnin arvon määrällä mitattuna suurimmat palvelualat vuonna 2010 olivat liikenne- ja postipalvelut, terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut sekä tieto- ja viestintäpalvelut. Palvelualan suurimmat työllistäjät olivat sairaanhoito-, terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut sekä majoitus-, ruoka- ja juomapalvelut. Yrityskohtaiset tuotot olivat suurimmat tieto- ja viestintäalalla.
Japanin rahoituspalveluala on kehittynyt. Japanin keskuspankki perustettiin vuonna 1882 ja se oli Japanin valtiovarainministeriön epäsuorassa alaisuudessa 1990-luvulle asti. Keskuspankki on vastuussa Japanin valuutan, jenin, liikkeellelaskusta. Keskuspankin lisäksi Japanissa toimii useita kaupallisia pankkeja. Yksi näistä on Mitsubishi UFJ Financial Group, joka on yksi maailman suurimmista pankeista. Japanin matala ohjauskorko on perinteisesti hillinnyt Japanin joukkovelkakirjamarkkinoita. Valtion joukkovelkakirjoja hankkivat lähinnä pankit ja rahoituslaitokset. Valtaosa kaupasta käydään deventuureilla, joita hankkivat myös yritykset ja yksityiset sijoittajat.
Tokion pörssi on yksi maailman suurimmista arvopaperimarkkinapaikoista osakkeiden yhteenlasketulla markkina-arvolla mitattuna. Tokion pörssiin oli joulukuussa 2011 listautuneena 2 290 yritystä ja sen osakeindeksi on Nikkei 225. Maan toiseksi merkittävin pörssi on Osakan pörssi. Tokion ja Osakan pörssit ilmoittivat vuoden 2011 lopussa yhdistyvänsä toisiinsa, pysyäkseen mukana kansainvälisessä kilpailussa. Yhdistyminen muodostaisi listattujen yritysten markkina-arvolla mitattuna maailman kolmanneksi suurimman pörssin.
Ulkomaankauppa Japanin viennin arvo oli vuonna 2011 noin 800,8 miljardia $, mikä tekee Japanista maailman viidenneksi suurimman hyödykkeiden viejän. Yleisimmät viennin kohteet ovat junavarusteet, moottoriajoneuvot, puolijohteet, sähkökoneet ja kemikaalit. Maan suurimmat vientimaat vuonna 2010 olivat Kiina (19,4 %), Yhdysvallat (15,7 %), Etelä-Korea (8,1 %), Hongkong (5,5 %) ja Thaimaa (4,4 %). Japanin tuonnin arvo on 794,7 miljardia $ ja sen merkittävimpiä tuontihyödykkeitä ovat koneet ja varusteet, polttoaineet, elintarvikkeet, tekstiilit ja raakamateriaalit. Japanin tuonnin arvo vuonna 2010 oli maailman viidenneksi suurin. Sen huomattavimmat tuojamaat ovat Kiina (22,1 %), Yhdysvallat (9,9 %), Australia (6,5 %), Saudi-Arabia (5,2 %), Yhdistyneet arabiemiirikunnat (4,2 %), Etelä-Korea (4,1 %) ja Indonesia (4,1 %).