Etu-Töölön lukio on Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva yleislukio. Koulu on yrittäjyyspainotteinen. Koulun yleisesti käytetty lyhenne on Tyly, joka viittaa koulun aiempaan nimeen, Töölön yhteislyseoon. Vuonna 2025 koulussa oli noin 786 opiskelijaa. Vuonna 2026 koulun keskiarvoraja oli 8,46.
Nykyisen lukion edeltäjä, yksityinen Helsingin Koelyseo aloitti toimintansa 1919. Koulu muuttui vuoden 1952 koulu-uudistuksessa viisivuotisen keskikoulun ja kolmivuotisen lukion käsittäväksi valtion oppikouluksi, ja sai nimen Töölön yhteislyseo. Yhteislyseo jakautui vielä myöhemmin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 1977 Etu-Töölön lukioksi ja Etu-Töölön yläasteen kouluksi. Etu-Töölön yläasteen koulu yhdistyi Taivallahden peruskouluun lukukauden 2008–2009 päätteeksi. Koulun lempinimeksi tulee 1952 Tyly.
Tammikuussa 2020 Etu-Töölön lukio siirtyi perusparannusremontin ajaksi väistötiloihin osoitteeseen Albertinkatu 40–42. Tammikuussa 2022 Etu-Töölön lukio muutti takaisin Arkadiankadulle omaan rakennukseensa. Perusparannuksen yhteydessä julkisivu ja käytävät palautettiin alkuperäisen kaltaisiksi.
HAMin kokoelmiin kuuluva Kustaa Saksin Etu-Töölön lukiolle suunnittelema 11 metriä leveä ja kaksi metriä korkea jacquard-tekniikalla kudottu Herbaario-tekstiilitaideteos (2021) sijoitettiin rakennuksen ala-aulaan perusparannuksen valmistuttua.
Historia Etu-Töölön lukion historia alkaa vuodesta 1919, jolloin perustettiin Helsingin Koelyseo. Tarkoituksena oli selvittää, onko nelivuotisen yläkansakoulun pohjalle rakentuvassa kuusivuotisessa oppikoulussa mahdollista saavuttaa valmiudet ylioppilastutkintoon ja edelleen menestykselliselle jatko-opiskelulle. Perinteisen viisiluokkaisen keskikoulun tilalle tuli kolmivuotinen. Kaksi vuotta pitempi kansakoulu korvasi siis supistuneen keskikouluajan.Pankasalo, s. 17
Koulu aloitti toimintansa poikakouluna Helsingin Normaalilyseon laulusalissa, josta se seuraavana vuonna muutti osoitteeseen Vironkatu 3. Vuonna 1923 koulu muutti osoitteeseen Yrjönkatu 18, ja vuonna 1926 se muutti Vuorikatu 22:n.Pankasalo, s. 18–21
Vuonna 1930 koulu pääsi muuttamaan nykyiseen osoitteeseensa Arkadiankadulle. Talon piirustukset laati arkkitehti Hjalmar Åbergin johdolla arkkitehti Yrjö Sadeniemi, joka on piirtänyt myös viereisen Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun (se on nykyään Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun käytössä). Koulun kalusteet pulpetteja, valaisimia ja ovenkahvoja myöten valmistettiin Helsingin keskusvankilassa arkkitehti Elli Ruuthin suunnitelmien mukaan. Nykyään rakennus on tietyiltä osin museoviraston suojeluksessa.Pankasalo, s. 26
Syksyllä 1937 myös tytöille tuli mahdollisuus päästä opiskelemaan kouluun.Pankasalo, s. 57
Sota-aikana koulurakennuksessa toimi sotasairaala, mikä aiheutti muutoksia ja katkoksia koulunkäyntiin. Koelyseolaisilla oli välillä käytössä osa koulurakennuksesta, ja välillä he olivat evakossa esimerkiksi Tyttönormaalilyseossa ja Suomalaisessa Tyttökoulussa, ja 1944 osa oppilaista ja opettajista evakuoitiin välikaisesti Somerolle suurpommitusten takia.Pankasalo, s. 46
Vuonna 1952 tapahtui koulu-uudistus, jonka yhteydessä Koelyseo päätettiin muuttaa tavalliseksi viisivuotisen keskikoulun ja kolmivuotisen lukion käsittäväksi valtion oppikouluksi. Samalla koulun nimi muutettiin Töölön yhteislyseoksi. Helsingin Koelyseo siirtyi historiaan lopullisesti 1960, jolloin viimeiset koelyseolaiset ja ensimmäiset Tylyssä 1952 aloittaneet suorittivat ylioppilastutkinnon.Vuosikertomus 1959–1960, s. 3
Suuret ikäluokat aloittivat oppikoulun Koelyseon oppilasmäärä oli pysynyt pienenä koulun vaativan maineen vuoksi. Keskikouluhan oli suoritettava kolmessa vuodessa. Töölön yhteislyseon aloittaessa alkoi kouluun pyrkijöitä tulla tulvimalla, koska koulun hyvä maine oli tiedossa ja vanhemmat halusivat saada oppikouluun pyrkivät lapsensa juuri tähän kouluun. Tähän kannusti myös valtion oppikoulun edullinen lukukausimaksu, minkä lisäksi lahjakkailla vähävaraisilla oppilailla oli mahdollisuus päästä vapaaoppilaiksi. Kevätlukukauden 1956 päättyessä oppilasmäärä oli noussut viiteensataan. Samanaikaisesti ensimmäiset suuret ikäluokat tulivat oppikouluikään.Pankasalo, s. 62
Tämän seurauksena syksyllä 1956 koulun ensimmäisen luokan aloitti ennätysmäärä 209 oppilasta, minkä vuoksi silloisen Kouluhallituksen päätöksellä perustettiin kolme luokkaa opiskelemaan iltavuorossa. Sisäänpääsykokeen hyväksyttävästi läpäisseitä ohjailtiin myös muihin oppikouluihin. Aikaisemmin väljältä tuntunut koulutalo kävi äkkiä ahtaaksi,ja tämä aiheutti pulmia opetustyön järjestelyissä. Luokat olivat ylisuuria. Tavallisin oppilasmäärä luokalla oli 40 oppilasta, joissakin luokissa jopa 46. Oppilasmäärä oli suurimmillaan syyslukukauden 1958 alkaessa, jolloin koulussa oli 793 oppilasta.Vuosikertomus 1958–1959, s. 27
Opettajien työmäärä lisääntyi valtavasti, koska esimerkiksi korjattavia kokeita oli paljon. Opettajat kuitenkin tiedostivat hyvin asemansa suurten ikäluokkien kasvattajina, ja oppilaiden vanhemmatkin ymmärsivät tilanteen ja suhtautuivat myönteisesti. Iltavuoron koulupäivä alkoi tavallisesti kello 11.00–13.00 välisenä aikana ja päättyi viimeistään kello 18.00. Myös lauantait olivat koulupäiviä. Iltavuoroa jatkui vuoteen 1961, jolloin ensimmäiset iltavuorossa 1956 aloittaneet olivat suorittaneet keskikoulun oppimäärän.Vuosikertomus 1960–1961, s. 3
Koulurakennuksessa oli yksi luokkahuone ollut Kasvatusopillisen kirjaton hallussa, ja veistoluokka oli osittain Opettajakorkeakoulun käytössä. Tyttöoppilaiden kotitalousopiskelu tapahtui koulurakennuksen ulkopuolella Kotitalousopettajaopistossa. Kesällä 1958 koulurakennuksessa suoritettiin peruskorjaus, jonka tuloksena koululle saatiin oma opetuskeittiö, ja em. ”vuokralaiset” poistuivat talosta. Tämä helpotti tilanahtautta jonkin verran, koska juuri tuolloin oppilasmäärä oli suurimmillaan. Lisää tilaa tuli vuonna 1959, jolloin perustettiin Alppilan yhteislyseo. Sinne siirtyi 28 Tylyn oppilasta.Vuosikertomus 1959–1960, s. 29Pankasalo, s. 99
Siirtyminen peruskouluun Vuonna 1977 valtakunnallisen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä Töölön yhteislyseo jakautui Etu-Töölön lukioksi ja Etu-Töölön yläasteen kouluksi.
Vuonna 2009 koulun perustamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta, minkä kunniaksi koulu järjesti juhlan Vanhalla ylioppilastalolla.https://issuu.com/etu-toolonlukio2/docs/tyly_ennen_nyt_ja_tulevaisuudessa, sivu 77 Laajasalon lukio ja Etu-Töölön lukio yhdistettiin, ja Etu-Töölön yläasteen koulu yhdistyi Taivallahden peruskoulun kanssa lukukauden 2008–2009 päättyessä.
Lukion toiminta Lukiossa voi opiskella kymmentä yrittäjyyskurssia, joilla on mukana erilaisia yhteistyöyrityksiä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus tarjosi yrittäjyyskursseja lukion kanssa vuosina 2009–2014. Pienyrityskeskuksen toiminnan loputtua Etu-Töölön lukiossa on jatkettu yrittäjyyspainotuksen kehittämistä. Opiskelijat voivat opiskella lukiossa koulukohtaisen yrittäjyysdiplomin. Etu-Töölön lukio on yksi innolukiohankkeeseen kuuluvista oppilaitoksista.
Helsingin kaupungin lukiokampus-hankkeessa Etu-Töölön lukio on kuulunut samaan kampukseen Ressun lukion, Sibelius-lukion ja Vuosaaren lukion kanssa. Samaan kampukseen kuuluvien lukioiden opiskelijat voivat halutessaan valita kursseja kampuksen muista lukioista. Lukiokampustoiminnan lisäksi Etu-Töölön lukio on tehnyt yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, esimerkiksi fysiikan kursseilla.
Etu-Töölön lukio tarjosi yhdessä Helsingin kuvataidelukion, Kallion lukion, Helsingin luonnontiedelukion, Mäkelänrinteen lukion ja Ressun lukion kanssa Korkeammalle ja syvemmälle -kursseja, mutta tämä toiminta päättyi lukiokampustoiminnan myötä 2013.
Etu-Töölön lukion tiloissa on kuvattu vuosien aikana lukuisia televisiosarjoja, tiettyjä jaksoja ja elokuvia ja musiikkivideoita, esimerkiksi suosittu Kumman kaa -televisiosarja on kuvattu lukion tiloissa ja lukioon pääsee kurkistamaan esimerkiksi myös ykkösdokumentissa Sukupolvi.
Etu-Töölön lukiolla on kansainvälistä toimintaa, esimerkiksi kiinteä yhteistyö Saksan kanssa on alkanut jo 1987 ja jatkuu nykyään Münchenin kanssa. Moskovan kanssa jatkuvaa yhteistyötä on ollut vuodesta 2007 alkaen. Lisäksi lukiolla on yhteistyö Espanjan kanssa. Tukholmassa lukiolla on yrittäjyyskasvatuspainoitteinen ystävyyskoulu.
Huomionosoitukset ja sijoittuminen vertailuissa + KA-raja 2000–2026 Vuosi KA-raja(lukio) Aloitus-paikat 2000–2001 7,73 2001–2002 8,00 2002–2003 7,92 2003–2004 7,90 2004–2005 7,73 2005–2006 7,64 2006–2007 7,71 2007–2008 7,69 2008–2009 7,67 2009–2010 7,83 2010–2011 7,75 2011–2012 7,83 2012–2013 7,92 200 2013–2014 7,92 216 2014–2015 7,75 206 2015–2016 7,75 210 2016–2017 8,00 216 2017–2018 8,17 2018–2019 8,18 2019–2020 8,15 2020–2021 8,33 2021–2022 8,42 2022–2023 8,42 2023–2024 8,42 2024–2025 8,50 2025–2026 8,58 2026–2027 8,46 Lukio on palkittu vuonna 2014 kansainvälisellä EFQM-palkinnon kolmella tähdellä Recognised for Excellence -tunnuksella.
Lisäksi lukio on saanut muun muassa seuraavia palkintoja: Yrittäjyyskasvatuspalkinto 2010, Naiset ja Tekniikka -palkinto 2015, Vuoden yrittäjyysopettaja 2016, Suomen ainoa ja Suomen paras yrittäjyyskoulu 2017 (The Entrepreneurial School of the Year), TES Awards 2017 -gaala Tallinna
Kestävässä kehityksessä ja ympäristökasvatuksessa Etu-Töölön lukio on mukana Vihreässä lipussa, joka on kansainvälinen kasvatuksenalan ympäristömerkki. Lukiolle on myönnetty vihreä lippu.
Alumnit Senioriyhdistystoiminta perustettiin 1949. Yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Tylyn alumnit vuonna 2013. Aikaisemmin yhdistys on tunnettu esimerkiksi nimellä Koelyseo-TYLY:n Seniorit ry.
Senioriyhdistys toimii edelleen aktiivisesti ja julkaisee muun muassa omaa lehteä, tekee yhteisiä matkoja ja juhlia sekä tukee lukion toimintaa merkittävästi esimerkiksi jakamalla ylioppilaille stipendejä.
Yhdistyksen jäseniksi pääsevät lukion entiset ja nykyiset opettajat ja toimihenkilöt sekä täysi-ikäiset opiskelijat.
Muun muassa seuraavat tunnetut henkilöt ovat olleet koulun oppilaina: Pankasalo, s. 117–204 (Koulun oppilasmatrikkeli).
Sointu Angervo, näyttelijä ja teatterinjohtaja Ilkka Aspara, kenraaliluutnantti Harri Englund, sosiaaliantropologian professori Matti Hagman, jääkiekkoilija Rauni Hagman, Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Leena Havukainen, näyttelijä Riitta Havukainen, näyttelijä Päiviö Hetemäki, poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja Jarno Hiilloskorpi, näyttelijä Heimo Holopainen, televisiokasvo, muusikko ja toimittaja Leena Huima, toimittaja ja kirjailija Tauno-Olavi Huotari, historiantutkija Kalle Isokallio, kirjailija ja kolumnisti Teijo Joutsela, laulaja, Kipparikvartetin jäsen Daniel Katz, kirjailija Antti Kauranne, päätoimittaja, kirjailija Yrjö Kilpeläinen, kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija (nimimerkki Jahvetti) Timo Kojo, muusikko Kauko Käyhkö, laulaja, Kipparikvartetin jäsen Valto Laitinen, pääasiassa Pariisissa vaikuttanut säveltäjä ja pianisti Jaajo Linnonmaa, juontaja
Sinikka Luja-Penttilä, poliitikko Pekka Milonoff, näyttelijä ja ohjaaja Ernst Palmén, Helsingin yliopiston eläintieteen professori, sittemmin rehtori ja kansleri Matti Rautio, säveltäjä Matti Poutiainen, Helsingin tuomiorovasti Matti Purasjoki, Kilpailuviraston ylijohtaja Margit Rahkonen, pianotaiteilija Mikko Rimminen, kirjailija Ronny Roslöf, näyttelijä Tero Saarinen, koreografi, tanssija Maija Salo, muusikko, Pikkukakkosen juontaja Martti Silvennoinen, YLE:n toimittaja Antti Suviranta Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Juhani Suomi, historioitsija, Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittaja Irma Tapio, muusikko Pertti Torstila, diplomaatti Riikka Uosukainen, uutistoimittaja Uniikki l. Dan Tolppanen, rap-artisti, Rähinä Recordsin omistaja Vesa Vainio, talouselämän vaikuttaja Marjatta Vehkaoja, poliitikko Ozan Yanar, kansanedustaja
Erkki V. Söderströmin säätiö