Lavea lähes väljä etuvokaali on vokaaliäänne, jota suomen kielen oikeinkirjoituksessa merkitään kirjaimella Ä/ä. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkki on . Se asettuu vielä väljemmän etuvokaalin ja puoliväljän etuvokaalin väliin, ja monessa kielessä jotkut näistä äänteistä ovatkin toistensa allofoneja. Suomen fonologiassa äänteen takainen vastine on lavea väljä takavokaali, jota merkitään foneettisesti niin sanotulla latinalaisella alfalla ja suomen kielen oikeinkirjoituksessa kirjaimella A/a.
Ääntäminen
Vokaalia määrittävät seuraavat foneettiset piirteet: Vokaali on etinen, koska kielen massa suuontelossa on suhteellisen edessä. Vokaali on lähes väljä, koska kielen korkein kohta on varsin alhaalla, muttei alimmassa mahdollisessa kohdassaan. Vokaali on lavea, koska huulten asento on soikea, ei pyöreä.
Esiintyminen eri kielissä
Lavea lähes väljä takavokaali esiintyy vain joissakin kielissä spesifinä foneemina. Sen kirjoitustapa vaihtelee. Suomessa ja virossa merkitään kirjaimella ä. Ruotsissa voidaan merkitä kirjaimella ä tai e sanasta riippuen, ja toisaalta kirjain ä voi edustaa myös äännettä ; esimerkiksi suomenruotsiksi erkänna ääntyy . Norjassa ja tanskassa se kirjoitetaan æ, norjassa usein myös e. Norjassa äänne on tyypillisesti hiukan keskisempi kuin suomessa, paitsi diftongissa . Englannissa kirjain a edustaa usein äännettä , esimerkiksi sanassa hat. Azerissa merkitään kirjaimella ə. Alun perin käytössä oli vuoteen 1991 kyrillinen kirjaimisto, jossa äänteelle oli käytössä vastaava kirjain. Ensimmäisessä latinalaisen kirjaimiston versiossa äännettä kuvasi kirjain ä, mutta se vaihdettiin nykyiseen (ə) heti seuraavana vuonna.Script change in Azerbaijan: acts of identity, Lynley Hatcher, International Journal of the Sociology of Language. Volume 2008, Issue 192, Pages 105–116 Tataarissa kyrillisessä versiossa käytetään samaa kuin azerin (ə) ja latinalaisessa versiossa kirjainta ä, joskin myös ə on ollut käytössä latinan kirjaimistolla. Turkissa kirjain e lausutaan ~[æ] silloin kun sitä seuraa tavut m, n, l, r.Göksel, Asli; Kerslake, Celia (2005), Turkish: a comprehensive grammar, Routledge,
Monissa kielissä, muun muassa ranskassa ja saksassa, esiintyy suomen - ja -äänteiden väliin sijoittuva lavea puoliväljä etuvokaali .
Lähteet
Viitteet
Luokka:Vokaalit