Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) on entinen Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa. Alus on kolmimastoinen teräsrunkoinen täystakiloitu purjelaiva, fregatti.
Valmistus Nantesilainen Société Anonyme des Armanteurs Nantais tilasi aluksen Chantiers et Ateliers de Penhoëtin telakalta Saint-Nazairesta. Alus laskettiin vesille 7. elokuuta 1902 nimellä Laënnec.Auvinen 2002 s. 9
Historia Aluksen ensimmäisenä päällikkönä oli merikapteeni Turbé, jonka alaisuudessa alus teki kolme ensimmäistä matkaansa. Merikapteeni Achilles Guriec vastaanotti päällikkyydeen 1906 Turbén jäädessä eläkkeelle. Guriec sai 1916 sairaskohtauksen laivalla, jolloin päälliköksi nimitettiin kapteeni Émile Delanoë. Aluksella tehtiin kaikkiaan 15 matkaa, joista pisimmät Australiaan ja Etelä-Amerikkaan. Alus myytiin 1. joulukuuta 1920 Compagnie Plissonille, minkä jälkeen se oli kaksi vuotta ankkurissa St. Nazairessa. Alus myytiin marraskuun lopulla 1922 edelleen hampurilaiselle Hans Hinrich Schmidt & Co -varustamolle, joka nimesi aluksen Oldenburgiksi.Auvinen 2002 s. 10
Koulu-rahtilaivana ollut alus sai 1928 uuden omistajan, Seefart Segelschiffs-Reederei G.m.b.H. Saksalaisomistuksessa alus teki kahdeksan matkaa, joista viimeinen päättyi 14. maaliskuuta 1930. Matkan jälkeen alus ankkuroitiin Bremerhaveniin.Auvinen 2002 s. 15-17
Suomen laivastossa Suomen valtio osti 1930 aluksen laivaston koululaivaksi. Merkittävin Suomen Joutseneen tehty muunnos oli moottoreiden asentaminen. Aluksen pääkoneiksi asennettiin kaksi 200 hevosvoiman Skandia-kuulamoottoria ja apumoottoreiksi kaksi pientä 8–15 hevosvoiman Skandia-kuulamoottoria. Pääkoneet osoittautuivat pian alimitoitetuiksi. Alus liikkui niillä lähinnä satamaan mennessään ja lähtiessään. Pisin ajomatka omilla koneilla oli matka Panaman kanavan läpi.
Valtameripurjehdukset Ennen toista maailmansotaa alus ehti tehdä kahdeksan pitkää koulutuspurjehdusta, joiden aikana julkaistiin laivalla Joutsen-nimistä lehteä.
Ensimmäisen matkan puoliväliin laivan päällikkönä oli komentajakapteeni Arvo Alfred Lieto. Ensimmäisen matkan puolivälistä kahdeksannen matkan puoliväliin päällikkönä oli komentajakapteeni John William Konkola, joka oli jo ottaessaan tehtävän vastaan "albatrossi" eli kiertänyt Kap Hornin lastipurjelaivan päällikkönä, koska hän oli myös merikapteeni, toisin kuin useimmat meriupseereista. Hän jäikin viimeiseksi tämän oppiarvon suorittaneista Suomen Joutsenen päälliköistä. Viimeisen, kahdeksannen matkan puolivälistä päällikkönä oli kapteeniluutnantti Unto Voionmaa.Aalste, J: "Suomen Joutsen.", sivu 23. Merikustannus Oy, 1989
1. matka 22.12.1931–22.5.1932. Matkareitti: Helsinki – Porkkalan majakka (lähtö 28.12.) - Kööpenhamina (Tanska) – Trongisvágur (Färsaaret) – Hull (Englanti) – Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) – 5,5 astetta pohjoista leveyttä – Ponta Delgada (Azorit) – Vigo (Espanja) – Helsinki.Kantola 2010 s. 16
2. matka 16.10.1932–3.6.1933. Matkareitti: Helsinki – Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) – Rio de Janeiro (Brasilia) – Montevideo (Uruguay) – Buenos Aires (Argentiina) – Saint Lucia (Pienet Antillit) – Saint Thomas (Neitsytsaaret) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Helsinki.Kujala 1934 s.10
3. matka 1.11.1933–15.5.1934. Matkareitti: Helsinki – Marseille (Ranska) – Aleksandria (Egypti) – Napoli (Italia) – Santa Cruz (Kanariansaaret) – Port-au-Prince (Haiti) – Lissabon (Portugali) – Helsinki.
4. matka 31.10.1934–3.5.1935. Matkareitti: Helsinki – Cartagena (Espanja) – Pireus (Kreikka) – Saloniki (Kreikka) – Beirut (Libanon) – Haifa (Englannin Palestiina) – Aleksandria (Egypti) – Casablanca (Marokko) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Gravesend (Englanti) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.
5. matka 9.10.1935–2.7.1936. Matkareitti: Helsinki – Lissabon (Portugali) – La Guaira (Venezuela) – Cartagena (Kolumbia) – Colón (Panama) – Panaman kanava – Balboa (Panama) – Callao (Peru) – Valparaíso (Chile) – Kap Horn – Buenos Aires (Argentiina) – Rio de Janeiro (Brasilia) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.
6. matka 2.11.1936–1.5.1937. Matkareitti: Helsinki – Oporto (nykyinen Porto, Portugal) – Dakar (Senegal) – Ciudad Trujillo (nyk. Santo Domingo, Dominikaaninen tasavalta) – Vera Cruz (Meksiko) – Havanna (Kuuba) – New York (Yhdysvallat) – Oslo (Norja) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.
7. matka 20.10.1937–12.5.1938. Matkareitti: Helsinki – Funchal (Madeira) – Montevideo (Uruguay) – Tristan da Cunha (Isolle-Britannialle kuuluva saariryhmä eteläisellä Atlantilla) – Kapkaupunki (Etelä-Afrikka) – Calais (Ranska) – Helsinki.
8. matka 27.10.1938–23.4.1939. Matkareitti: Helsinki – Bordeaux (Ranska) – Casablanca (Marokko) – Pernambuco (nyk. Recife, Brasilia) – San Juan (Puerto Rico) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Rotterdam (Hollanti) – Helsinki.
Sodat ja niiden jälkeen Talvisotaa edeltäneiden yleisten harjoitusten alussa Suomen Joutsen varustettiin siirrettäväksi tukiasemaksi (Siir.TAs.). Alus siirrettiin 8. lokakuuta 1939 Helsingistä Hangon edustalle, jossa se samana iltana ankkuroitiin. Matka jatkui seuraavana päivänä Nauvon ankkuripaikalle, missä pääosa rannikkolaivastoa jo oli.Auvinen 2011 s. 9 Sotatoimien alkaessa alus siirrettiin Högsåran Keisarin satamaan, missä se joutui 30. marraskuuta ilmahyökkäykseen. Ilmauhan vuoksi alus hinattiin pohjoiseen Omenaisten saaren eteläpuolella Sådingholmassa, mistä se siirrettiin edelleen Nauvoon, viikkoa myöhemmin Kihdin selän länsireunaan Salsöhön ja edelleen Husön rantaan.Auvinen 2011 s. 17-19
Alus joutui 12. tammikuuta 1940 Husössä ilmahyökkäyksiin. Alusta ja sen kyljessä ollutta sukellusvene Vetehistä vastaan hyökkäsi 3–4 kaksimoottorista pommikonetta, jotka pudottivat noin 2 000 metrin korkeudesta kaikkiaan 33 pommia. Lähin pommeista osui 15 metrin päähän, mutta Suomen Joutsen ei vaurioitunut, mutta ammusproomun Pargas 43 jolla meni palasiksi. Pommituksen jälkeen alus siirrettiin Flisön saaren pohjoispuolelle. Aluksen toiminta tukiasemana päättyi 30. tammikuuta talven vähennettyä laivaston toimintaa.Auvinen 2011 s. 24-29
Jatkosodan alus oli sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana ja osallistui sotien jälkeen miinanraivaukseen tukialuksena. Aluksen mastot oli poistettu sotavuosina, joten sitä liikuteltiin hinaajalla.
Vuosina 1949–1955 Suomen Joutsenella tehtiin Itämerellä pienehköjä edustus- ja koulutuspurjehduksia. Alus oli menossa käyttönsä jälkeen romuttamolle, mutta Niilo Wälläri vaati valtiolta loppusijoituspaikkaa. Alus sijoitettiin lopulta Turkuun.
Merimiesammattikouluna pienoiskuva|Suomen Joutsen museoituna vuonna 2021. Vuodesta 1960–1988 Suomen Joutsen oli merimiesammattikouluna Turussa kiinnitettynä Aurajoen rantaan Martinsillan viereen. Vuonna 1991 alus siirtyi valtiolta Turun kaupungin omistukseen museolaivaksi ja siirrettiin vuonna 2002 nykyiselle paikalleen Forum Marinum -museon yhteyteen lähemmäksi Aurajoen suuta.
Päälliköt Päälliköt aluksen ollessa Suomen valtion omistuksessaSuomen Joutsen :
Arvo Alfred Lieto, komentajakapteeni, merikapteeni, 23.11.1931–11.3.1932 Hän joutui palaamaan kotimaahan eversti Väinö Valveen käskystä tekemään selvitystä Färsaarilla tapahtuneesta onnettomuudesta. John William Konkola, komentajakapteeni, merikapteeni, 11.3.1932–3.12.1938 Unto Adolf Voionmaa, kapteeniluutnantti, 3.12.1938–22.4.1941 Arno Valio Lapinjousi, komentajakapteeni 11.6.1948–27.4.1951 Alpo Kalervo Lamminen, komentajakapteeni, 27.4.1951–22.11.1952
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
Verkkoviitteet Suomen Joutsen Forum Marinumin sivustolla Ylen Elävä arkisto – Suomen Joutsen Suomen Joutsen Digimuseossa
Luokka:Suomen merivoimien alukset Luokka:Suomalaiset purjelaivat Luokka:Forum Marinum Luokka:Suomen museolaivat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit