Lääkintöhallitus (lyhenne LKH) oli Suomen valtion keskusvirasto ja viranomainen, joka vastasi terveydenhoitoasioista. Se toimi eri nimillä vuosina 1811–1991. Lääkintöhallituksen vastuulla olivat muun muassa sairaaloiden, terveyskeskusten, lääkärien (vuoteen 1930 myös eläinlääkärien), kätilöiden, apteekkien ja lääkkeiden valmistuksen valvonta sekä terveydenhoidon kehittäminen. Nykyään samoista asioista vastaa pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Historia
Lääkintöhallituksen varhaisin edeltäjä, Collegium medicum eli Lääkintökollegio perustettiin asetuksella 26. marraskuuta 1811. Se oli Turun akatemian viidestä professorista muodostunut kollegio, joka valvoi lääkärilupia, sairaalain hallintoa, apteekkeja ja yleistä terveydenhoitoa. Lääkintöylihallitus syntyi, kun Collegium medicumin yläpuolelle perustettiin erillinen ylitirehtöörin (pääjohtajan) virka vuonna 1827. Laitos oli senaatin kansliatoimituskunnan (vuodesta 1869 siviilitoimituskunta, vuodesta 1917 sisäasiaintoimituskunta) alainen. Viraston nimi lyheni Lääkintöhallitukseksi vuonna 1878, kun Collegium medicum sulautettiin yhteen vuonna 1840 perustetun houruinhoidon johtokunnan eli ylimmän mielisairaiden hoitoa valvovan elimen kanssa. Lääkintätoimesta paikallistasolla vastasivat kuvernöörien (maaherrojen) alaisuudessa piirilääkärit ja -eläinlääkärit. Kunnallinen terveydenhoito alkoi Suomessa kehittyä 1800-luvun lopulla, jolloin kaupunkeihin ryhdyttiin perustamaan terveydenhoitolautakuntia.
Suomen itsenäistyttyä Lääkintöhallitus jatkoi toimituskunnasta 27. joulukuuta 1918 ministeriöksi muuttuneen sisäasiainministeriön alaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen se siirtyi 1. heinäkuuta 1968. Eläinlääkintäasiat siirrettiin vuonna 1930 maatalousministeriölle. Vuoden 1972 kansanterveyslaki siirsi terveydenhuollon painopisteen sairaaloilta kunnallisille terveyskeskuksille. Lääkintöhallitus yhdistettiin 1. maaliskuuta 1991 Sosiaalihallituksen kanssa uudeksi Sosiaali- ja terveyshallitukseksi.
Pääjohtajat Vuoteen 1827 Collegium medicumin puheenjohtajat.
Gabriel Erik von Haartman 1811–1815 Gabriel von Bonsdorff 1815–1825 Johan Agapetus Törngren 1825–1833 Carl Daniel von Haartman 1833–1855 Lars Henrik Törnroth 1855–1863 Knut Felix von Willebrand 1863–1890 Fredrik Saltzman 1890–1902 Carl Ferdinand Immanuel von Wahlberg 1902–1906 Klas Richard Sievers 1906–1911
Taavetti Laitinen 1911–1917 Jaakko Karvonen 1917–1920 Akseli Koskimies 1920–1927 Hannes Ryömä 1928–1939 Oskari Reinikainen 1939–1953 Niilo Pesonen 1954–1969 Leo Noro 1970–1977 Erkki Kivalo 1978–1983 Matti Ruokola 1983–1991
Katso myös Lääkelaitos
Lähteet Pääjohtajakunta, s. 208–211. SKS, Helsinki 2005.
Viitteet
Aiheesta muualla
Tietoja lääkintöhallituksen arkistojen tutkimisesta (Kansallisarkisto)
Luokka:Suomen entiset viranomaiset ja keskusvirastot Luokka:Suomen sosiaali- ja terveyshuollon historia