Lyijkeltasiipi (Eilema complanum) on siilikkäisiin kuuluva yleinen perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö Lyijykeltasiipi on melko pienikokoinen, harmaa perhonen. Etusiivet ovat lyijynharmaat, ja niiden etureunassa on keltainen raita, joka ulottuu tasalevyisenä siiven kärkeen asti. Siiven kärki on muodoltaan kulmikas. Takasiivet ovat kirkkaankeltaiset, ja niiden etureunassa on vaaleanharmaata varjostumaa. Lepäävällä perhosella siivet kiertyvät putkimaisesti ruumiin ympärille. Pää ja niska ovat keltaiset, kuten myös suurin osa takaruumiista. Siipiväli on 30–35 mm.Svenska fjärilar UK Moths
Hyvin samannäköinen laji on harmokeltasiipi (Eilema lurideolum). Helpoimmin lajit erottaa lepoasennon perusteella.
Toukka on tummanharmaa, 23–26 mm pitkä ja sen kyljissä on oranssit täplät. Kolmessa ensimmäisessä jaokkeessa täplät ovat muita pienempiä.kuva toukasta
Levinneisyys ja lentoaika Lajia tavataan läntisestä Euroopasta Keski-Aasian poikki Itä-Siperiaan saakka.Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 353–355 Suomessa se on yleinen Keski-Suomen korkeudelle saakka. Aikuiset perhoset lentävät heinä-elokuussa.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Lyijykeltasiipeä tavataan avoimilla ja lämpimillä paikoilla. Perhonen on yöaktiivinen ja lentää yleensä muutamia metrejä maanpinnan yläpuolelle. Molemmat sukupuolet tulevat kirkkaiden valojen luokse. Päivisin perhosia voi löytää kukilta nauttimasta mettä.
Naaras munii noin 100 munaa pienissä ryhmissä ja kuolee heti saatuaan munimisen päätökseen. Toukka talvehtii ja on täysikasvuinen kesäkuun puolivälissä. Kotelo sijaitsee harmaan kotelokopan sisällä puun kaarnalla tai maassa kiven alla.
Ravintokasvi Toukka syö pääasiassa jäkäliä.
Lähteet
Aiheesta muualla Bestimmungshilfe des Lepiforums Moths and Butterflies of Europe and North Africa
Luokka:Siilikkäät