thumb|200px|Ruotsin kuningattaren Margareetan hautamuistomerkki Kustaa Vaasan hautamonumentissa.|alt= Margareeta Erikintytär Leijonhufvud (1. tammikuuta 1516 Ekebergin säteri, Lillkyrka, Närke – 26. elokuuta 1551 Tynnelsön linna, Mälaren) oli Ruotsin kuningatar 1536–1551. Hän oli Kustaa Vaasan toinen puoliso ja tulevien kuninkaiden Juhana III:n ja Kaarle IX:n äiti.

Tausta

Margareeta oli Erik Abrahamsson Leijonhufvudin ja Ebba Eriksdotter Vaasan kolmas tytär. Hänellä oli kolme vanhempaa sisarusta: Abraham, Birgitta ja Anna, joka kuoli jo nuorena. Hänellä oli myös kolme nuorempaa sisarusta: Anna, Sten ja Märta. Hän oli nelivuotias, kun hänen isänsä teloitettiin Stortorgetilla Tukholman verilöylyssä 8. marraskuuta 1520. Margareeta oleskeli syksyn 1520 ajan äitinsä ja sisarustensa kanssa Västeråsin luostarissa, mikä saattoi pelastaa heidät verilöylyltä. Luostarista he muuttivat takaisin Ekebergin säteriin. Margareetan koulutuksesta ei ole tarkkaa tietoa.Tegenborg Falkdalen 2016, "Bakgrund".

Margareeta muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa Lon linnaan Gräfsnäsiin Anten-järven rannalle, 20 kilometriä Nossebrosta etelään ja noin 80 kilometriä Göteborgista koilliseen. Margareetasta kasvoi siro ja noin 155 cm pitkä nainen.

Kuningattarena

thumb|Tarun mukaan kuningas Kustaa Vaasa rakastui Margareetaan vierailullaan Lon linnassa, ja kosi tyttöä myöhemmällä käynnillään. Tuolloin Margareeta säikähti niin, että hän pakeni ullakolle ja piiloutui kirstuun. Kuvassa asetelma Gräfsnäsin linnassa. Kuningas Kustaa Vaasan ensimmäinen puoliso Katariina Saksi-Lauenburgilainen kuoli 23. syyskuuta 1535.Lindqvist 2016, s. 121. Kustaalla oli ollut vaikeuksia löytää ensimmäistä puolisoaan, eikä hän halunnut enää toista puolisoa etsiessään neuvotella ulkomaisten hovien kanssa. Ottaessaan puolison ruotsalaisesta aatelissuvusta hän saattaisi myös vahvistaa asemaansa valtakunnan sisällä. Mainituista syistä hän rajasikin etsinnät ruotsalaisiin naisiin.Lindqvist 2016, s. 103. Margareeta oli jo salakihloissa Svante Sturen kanssa, kun Kustaa kosi häntä. Kihlaus purettiin, ja Svante Sture sai puolisokseen Margareetan nuoremman sisaren Märta Erikintytär Leijonhufvudin. Margareeta ja Kustaa avioituivat Uppsalan tuomiokirkossa 1. lokakuuta 1536Tegenborg Falkdalen 2016, s. 38..Lindqvist 2016, s. 123.

Häiden jälkeen Margareeta ja Kustaa viettivät aikaa Mälarenin ympäristössä: Västeråsissa, Tre Kronorin linnassa Tukholmassa ja Gripsholmin linnassa. Margareeta sairastui, mikä viivästytti matkantekoa. Helmikuussa 1537 pariskunta vieraili Ekebergissä, jossa kuningas myönsi Margareetan äidille luvan kerätä viljelijöiltä eräänlaista veroa. Hän myönsi äidille kevään mittaan myös verohelpotuksia.Tegenborg Falkdalen 2016, s. 41.

Margareeta oli puolisoaan 20 vuotta nuorempi, mutta ikäerosta huolimatta sopeutui hyvin rooliinsa. Lempeänystävällisellä tavallaan hän vaikutti rauhoittavasti Kustaa Vaasaan. Liittoa Margareetan kanssa on pidetty Kustaan elämän onnellisimpana aikana. Asiakirjojen perusteella Margareetan valta oli huipussaan 1540-luvun alkupuoliskolla. Hän oli puolisonsa läheinen neuvonantaja ja teki maakauppoja omiin nimiinsä suullisesti naisten kesken. Margareeta oli mukana Kustaa Vaasan ja Kristian III:n tapaamisessa 1541, jonka aikana he keskustelivat Ruotsin ja Tanskan välisestä yhteistyöstä: Eerikin ja Tanskan kruununprinssin naimakaupoista. Margareeta ei kuitenkaan osallistunut neuvotteluihin.Tegenborg Falkdalen 2016, s. 67. Yksi kuningattaren tärkeimmistä tehtävistä oli kotitaloudesta huolehtiminen: hänen vastuullaan olivat talous, alaiset ja linnojen varastot.Tegenborg Falkdalen 2016, s. 76–83. Hän piti yllä hyviä välejä ja diplomaattisia suhteita Sturen suvunTegenborg Falkdalen 2016, s. 52. ja ulkomaisten kuningattarien kanssa sekä armahti alamaisia.

Margareeta pysyi koko elämänsä katolilaisena, kun taas Kustaa Vaasa toimeenpani reformaation.

Kuoleman jälkeen 1540-luvun loppupuolella Margareeta sairasteli usein, ja menehtyi lopulta Tynnelsön linnassa 26. elokuuta 1551Tegenborg Falkdalen 2016, s. 96–97. lyhyen sairauden jälkeen. Hän oli sairastunut keuhkokuumeeseen venematkalla Mälarenilla. Kustaa Vaasan kerrotaan ottaneen vaimonsa kuoleman hyvin raskaasti. Margareeta haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon. Margareetan seuraaja Kustaa Vaasan puolisona ja kuningattarena oli hänen sisarentyttärensä Katariina Stenbock.Lindqvist 2016, s. 152 Tyttäriensä avioliittojen kautta Margareeta oli useiden Euroopan kuningashuoneiden kantaäiti 1900-luvun alussa.

Helsingin Vanhaankaupunkiin perustettiin Margareeta Leijonhufvudin puisto vuonna 2003. Kustaa Vaasan ensimmäinen ja kolmas aviovaimo otettiin Helsingin paikannimistöön samana vuonna.

Lapset

Margareeta synnytti kymmenen lasta kolmentoista vuoden aikana. Näistä kahdeksan selvisi lapsuusvuosiensa yli, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus 1500-luvun mittapuulla.

Juhana III (1537–1592) Ruotsin kuningas 1567–1592 Katariina (1539–1610) puoliso Itä-Friisian kreivi Edzard II Cecilia (1540–1627) puoliso Baden-Rodemachernin rajakreivi Kristoffer II Magnus (1542–1595) Itä-Götanmaan herttua Karl (1544) Anna (1545–1610) puoliso Pfalz-Veldenzin kreivi Georg Johan I Sten (1546-1547) Sofia (1547–1611) puoliso Saksi-Lauenburgin herttua (1543–1603) Magnus II, Kustaa Vaasan ensimmäisen puolison veljenpoika Elisabet (1549–1597) puoliso Mecklenburgin herttua Kristofer Kaarle IX (1550–1611) Ruotsin kuningas 1599–1611

Lähteet Lindqvist, Herman: Villit Vaasat. WSOY, 2016. . Tegenborg Falkdalen, Karin: Margareta Regina : Vid Gustav Vasas sida. Setterblad förlag, 2016. .

Viitteet

Luokka:Ruotsin kuningattaret Luokka:Vuonna 1516 syntyneet Luokka:Vuonna 1551 kuolleet