pienoiskuva|Honoré Daumier, Melodraama, 1856–1860.
Näytelmä on kirjallisen teoksen muoto, joka koostuu yleensä henkilöiden vuoropuhelusta, ja se on pääasiallisesti tarkoitettu esitettäväksi, ei niinkään luettavaksi. Sanaa näytelmä käytetään sekä tekstistä että sen esittämisestä teatterissa, mutta jos näiden eroa täytyy erityisesti korostaa, jälkimmäistä sanotaan teatteriesitykseksi.
Osat Näytelmä jaetaan näytöksiin, joita on yleensä yhdestä viiteen. Näytöksen vaihtuessa voidaan siirtyä ajasta tai paikasta toiseen, mikä voidaan osoittaa esimerkiksi lavastusta muuttamalla. Näytöstä pienempi osa on kohtaus, joka esittää jonkin yksittäisen tapahtuman.
Tekijät Näytelmän esittävät näyttelijät. Jotta esittävän seurueen tulkinta olisi yhdenmukainen, näytelmän harjoittelua ja esittämistä ohjaa yleensä ohjaaja, jonka näkemys muovaa sitä, millainen tulkinta näytelmätekstistä esitetään. Lavastaja ja pukujen, valaistuksen, kampausten ja musiikin suunnittelijat ja toteuttajat vaikuttavat myös paljon siihen, miten katsoja kokee näytelmän.
Lajit Näytelmän tyylilajeja ovat
tragedia eli murhenäytelmä komedia eli huvinäytelmä farssi eli ilottelu.
Kuunnelma on erityinen näytelmän laji, jota esitetään radiossa ja jossa näyttämötapahtumilla ja elehtimisellä ei ole merkitystä.Kuunnelma. Tieteen termipankki. Viitattu 7.2.2020
Näytelmä voidaan esittää myös luettuna yleisön edessä, ja tällöin puhutaan lukudraamasta.Lukudraama. Tieteen termipankki. Viitattu 7.2.2020
Tunnettuja näytelmiä
thumb|300px|Delfoin teatteri.
Antiikin Kreikka
Agamemnon, Aiskhylos, 458 eaa. Antigone, Sofokles, n.442 eaa. Medeia, Euripides, 431 eaa. Kuningas Oidipus, Sofokles, 425 eaa. Pilvet, Aristofanes, 423 eaa. Ifigeneia Auliissa, Euripides, 406 eaa. Sammakot, Aristofanes, 405 eaa.
Antiikin Rooma
Keskiaika
1500-luku
Kuinka äkäpussi kesytetään, William Shakespeare, n. 1595. Romeo ja Julia, William Shakespeare, 1597. Julius Caesar, William Shakespeare, 1599. Miten haluatte, William Shakespeare, 1599.
1600-luku
Hamlet, William Shakespeare, 1604. Myrsky, William Shakespeare, 1611. Le Cid, Pierre Corneille, 1637. Tartuffe, Molière, 1664. Ihmisvihaaja, Molière, 1666. Saituri, Molière, 1668. Faidra, Jean Racine, 1677.
1700-luku
Jeppe Niilonpoika, Ludvig Holberg, 1722. Kahden herran palvelija, Carlo Goldoni, 1745. Minna von Barnhelm, Gotthold Ephraim Lessing, 1763. Emilia Galotti, Gotthold Ephraim Lessing, 1763. Rosvot, Friedrich Schiller, 1781. Figaron häät, Pierre Beaumarchais, 1778 (esit. 1784). Don Carlos, Friedrich Schiller, 1787. Wallenstein, Friedrich Schiller, 1799.
1800-luku Woyzeck, Georg Büchner, 1836.
1900-luku
Katso myös
Draama Musikaali Näytelmäkirjailija
Lähteet
Aiheesta muualla
ar:تمثيلية