Alapaljakka on tunturin alue, jolla ei kylmyyden takia kasva metsää, ei edes tunturikoivikkoa. Yksittäisiä vaivaiskoivuja saattaa esiintyä, samoin katajia ja pajupensaita.Kilpisjärven biologinen asema Vaivaiskoivua saattaa hajanaisesti olla Haltin seuduilla vielä tuhannen metrin korkeudelle asti. Niinpä alapaljakan ja tunturikoivikon raja ei ole selvä.
Alapaljakalla kasvaa monia havumetsien varpuja, kuten variksenmarjaa, mustikkaa ja kanervaa.Tunturit (alkuosa) Tunturissa tuulee! Alapaljakalla kasvaa myös sammalta ja jäkälää. Kasvipeite on melko yhtenäistä. Kalkkipitoisilla alueilla on rehevää kasvillisuutta, muun muassa lapinvuokkoja ja tunturikohokkejaHemmi 2005, s. 74.. Alapaljakan eläimistö on melko runsasta, ja siihen kuuluvat esimerkiksi tunturisopuli, peura, poro, Norjassa myskihärkäkin, susi, ahma, naali ja monet linnut.Saira 2000, s. 15. Alapaljakan tyypillisin piirre ovat varpukankaat, mutta niillä on myös soita, puronvarsipensaikkoja, lumenviipymiä ja tunturiniittyjä.Saira 2000, s. 10.
Katso myös Tunturipaljakka Yläpaljakka
Lähteet Hemmi, Jorma: Matkailu, Ympäristö, Luonto Osa 2. Jyväskylä: Gummerus, 2005. . Saira, Kalevi: Norjan ja Ruotsin retkeilyopas. Helsinki: Edita, 2000. .
Viitteet
Luokka:Tunturipaljakka