thumb|262px|Lessebon kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Lessebon kunta () on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Lessebo.
Kunnan maapinta-ala on 412,54 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 8 574 henkeä (31.12.2021).
Lessebo on osa Glasriket-nimistä lasiteollisuudesta tunnettua seutua Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin välisellä raja-alueella. Kunnassa on myös sellu- ja paperitehdas, jonka historia juontaa vuonna 1658 perustettuun rautaruukkiin. Läpi 1700-luvun valmistettiin myös käsintehtyä paperia, kunnes vuonna 1836 tehtaaseen hankittiin Ruotsin ensimmäisiin kuulunut paperikone ja vuonna 1902 tehtaan yhteyteen valmistui sellutehdas.
Vuonna 2007 kunnassa oli 7,65 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys Vuonna 1939 muodostettiin Lessebon kauppala erottamalla se Herråkran, Hovmantorpin ja Ljuderin maalaiskunnista.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat suurkunnat: Ekeberga (ei muutosta) Hovmantorpin kauppala (Hovmantorp ja Furuby) Lessebon kauppala (ei muutosta) Ljuder (ei muutosta).
Vuonna 1919 perustettu Hovmantorpin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin kauppalan muodostamisen yhteydessä vuonna 1952.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Lessebon kunta liittämällä kauppalaan Ekebergan ja Ljuderin maalaiskunnat sekä Hovmantorpin seurakunta jaetusta Hovmantorpin kauppalasta. Furubyn seurakunta Hovmantorpin kauppalasta liitettiin Växjön kuntaan.
Vaakuna Hovmantorpin ja Lessebon kauppaloilla oli kummallakin oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna yhdistää osia molemmista vaakunoista.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet2 06124,2 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla2843,3 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla4225,0 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa5 74967,5
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 104 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 133 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 178 836 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 61 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 20,5 % 18–64-vuotiaat: 57,2 % 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,3 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 037 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Hovmantorp 2 991 2 Lessebo 2 737 3 Kosta 884 4 Skruv 490
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lessebon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Lessebon kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Ekebergan piiri Hovmantorpin piiri Lessebon piiri Ljuderin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Lessebo Hovmantorp Ekeberga Ljuder
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Ekeberga Hovmantorp Hovmantorps kbfd* Lessebo Lessebo kbfd* Ljuder
Kirkot
Lähteet
Aiheesta muualla
Lessebon kunnan kotisivut
*