thumb|Anjalan kirkko thumb|Anjalan kartano kuvitettuna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar (1845-1852)
Anjala on entinen Suomen kunta Kymenlaaksossa Kymijoen länsipuolella. Nykyisin kunnan alue kuuluu Kouvolan kaupunkiin. Kunnan keskusta oli Anjalan kirkonkylä.
Anjalan naapurikunnat olivat Elimäki, Kouvola, Kymi, Ruotsinpyhtää ja Sippola.
Historia
Anjalan rukoushuonekunta on perustettu Elimäelle vuonna 1692. Kappeliseurakunnaksi se muodostui vuonna 1789 ja itsenäistyi 1863.http://hiski.genealogia.fi Itäuusmaalainen Anjalan kunta kuului Uudenmaan lääniin, mutta 1949 se yhdistettiin pääasiassa Viipurin läänin länsiosasta 1945 perustettuun Kymen lääniin. Sen väkiluku 1944 oli 3 974 henkilöä.
Anjalan kunta yhdistettiin vuonna 1975 Sippolan kunnan kanssa Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli 1977 kaupunki. Vuonna 2009 kunnan alueesta tuli muun Anjalankosken kanssa osa Kouvolaa.
Kymijoessa entisten Anjalan ja Sippolan kuntien rajalla on Ankkapurha-niminen koski (Anjalankoski), jonka pituus oli 850 metriä ja pudotus 8,1 metriä.
Kylät ja kulmakunnat Anjalassa on 4 rekisterikylää (tieto vuodelta 1967): Ahvio Anjalan kirkonkylä Muhniemi Ummeljoki
Kulmakuntia ovat lisäksi Junkkari, Kaukasuo, Korpi ja Takamaa.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Anjalan taajamat olivat kirkonkylä (2 202 asukasta) ja Ummeljoki (1 414 asukasta). Lisäksi Sippolasta Inkeroinen ulottui 21 asukkaan ja Myllykoski 13 asukkaan verran Anjalan puolelle.
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Anjalan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1800–1970.
Historia Papistolla oli vuodesta 1749 velvollisuus antaa säännöllisin väliajoin tiedot seurakuntiensa väkiluvusta. Näin syntyi niin sanottu taulustolaitos. Anjalan osalta ensimmäinen tieto on vuodelta 1795, sillä vuonna 1789 tapahtuneeseen itsenäistymiseensä saakka sen väestö oli laskettu Elimäen seurakunnan tilastoon. Edeltäneeltä ajalta voi yrittää arvioida Anjalan väkilukua vertaamalla taulustolaitoksen väkilukutietoja manttaali- eli henkirahaluetteloihin kirjattujen määrään. Vuonna 1750 ilmoitettiin Elimäen väkiluvuksi 3616 henkeä ja saman vuoden manttaaliluetteloon oli merkitty Elimäeltä 1137 henkeä, eli vähän alle kolmasosa väestöstä. Tuolloin Anjalan alueelta oli luetteloon merkitty 287 henkilöä, mikä vastaavassa suhteessa merkitsee 900 - 1000 hengen väkilukua.
Vuoden 1795 lopussa kirjasi Anjalan kappeliseurakunnan oma pappi väkiluvuksi 1188 henkeä.
Oppilaitokset Maatalousoppilaitos
Liikunta ja urheilu Anjalan Liitto Anjalan jumppaseura Sihvakan maauimala Kentänvuoren pururata Sihvakan pururata Wredebyn lentokenttä Muhniemellä
Kulttuuri Murre Anjalan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Anjalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.
Nähtävyydet Anjalan kartano Anjalan kirkko (1756) Ankkapurha Wreden suvun hautausmaa Sihvakan lammen ja Kirkkovuoren välisessä notkelmassa Ranta-Pukin kievarimuseo (Anjala-Seura ry) kuninkaankuoppa Kirkkovuoren Kymijoelle avautuvalla kallioseinämällä, pääsy hyvin kapean kielekkeen kautta. Seinämään hakattu kirjaimet "A.A.", perimätiedon mukaan joku Kustaa III:n henkivartijoista
Katso myös Anjalan liitto Urheiluseura Anjalan Liitto
Lähteet
Aiheesta muualla Anjala-Seura ry Anjala Elää -yhdistys ry Anjalan VPK
*