Pietarin kuvernementti (myös lääni; ), vuodesta 1914 virallisesti Petrogradin kuvernementti (Петрогра́дская губе́рния, Petrogradskaja gubernija), vuodesta 1924 Leningradin kuvernementti (Ленингра́дская губе́рния, Leningradskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1710–1927. Sen hallintokaupunkina toimi Pietari (Leningrad).
Pietari I perusti vuonna 1703 Inkerinmaan kuvernementin, joka vuonna 1710 nimettiin uudelleen Pietarin kuvernementiksi. Vuonna 1719 se jaettiin 11 provinssiksi, joista Pietarin provinssi käsitti Pietarin ja Pähkinälinnan kaupungit, Retusaaren sekä Jaaman ja Kaprion kihlakunnat. 1780-luvun alussa kuvernementti jaettiin Pietarin, Pähkinälinnan, Sofijan, Possatan, Kaarostan, Jaaman ja Narvan kihlakunniksi. Vuodesta 1848 lähtien se käsitti Pietarin, Pähkinälinnan, Saaren, Pietarhovin, Jaaman, Outovan, Lugan ja Uuden-Laatokan kihlakunnat.
1800-luvun lopussa Pietarin kuvernementin pinta-ala oli 39 203 neliövirstaa eli noin 44 615 neliökilometriä. Se rajoittui pohjoisessa Suomeen ja Aunuksen kuvernementtiin sekä idässä Novgorodin, etelässä Pihkovan ja lännessä Vironmaan kuvernementteihin.
Asukkaita oli vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan 2,1 miljoonaa, joista 67,3 % asui kaupungeissa, etupäässä Pietarissa. Maaseutuväestö käsitti venäläisten lisäksi inkerinsuomalaisia, inkeroisia, vatjalaisia, saksalaisia, virolaisia ja lättejä. Pietarin kaupungin ulkopuolella ortodokseja oli 78,4 %, luterilaisia 17 %, katolisia 2,4 % ja vanhauskoisia 1,6 %.
Tietosanakirja (1909-1922) kertoi puolestaan kuvernementin pinta-alaksi 53 768 neliökilometriä ja vuoden 1912 asukasluvuksi jo 2 949 000 henkeä. Väestöstä lukutaitoisia oli 55,1 % (Venäjällä keskimäärin 22,9 %). Maatalouden parissa työskenteli 25,3 % (vähemmän kuin missään muualla Venäjällä), teollisuudessa 24,3 %, kaupan ja liikenteen parissa 13,2 % väestöstä.
Vuonna 1927 Leningradin, Murmanskin, Novgorodin, Pihkovan ja Tšerepovetsin kuvernementeista muodostettiin Leningradin alue.
Väestö Asukkaita oli vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan 2,1 miljoonaa, joista 67,3 % asui kaupungeissa, etupäässä Pietarissa.
Kuvernementin alue oli vanhaa itämerensuomalaista asuinaluetta, jota asuttivat suomalaisten lisäksi virolaiset, inkeriköt ja vatjalaiset. Näistä suurimmat ryhmät olivat suomalaiset ja virolaiset.
Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan suomalaisten osuus kuvernementin väestöstä oli 6,2 % ja virolaisten 3,0 %. Suomalaisia asui eniten Pähkinälinnan (39,3 %), Saaren (Tsarskoje Selon) (25,7 %) ja Jaaman kihlakunnissa (14,2 %). Virolaisia oli eniten Jaaman (21,9 %), Outovan (10,5 %) ja Pietarhovin kihlakunnissa (6,2 %).Первая всеобщая перепись населения Российской Империи 1897 г. Распределение населения по родному языку и уездам 50 губерний Европейской России (venäjäksi)
Vuoden 1920 väestönlaskun mukaan suomalaisia oli 11,5 %, virolaisia 5,5 % ja inkerikkoja 1,2 %. Suomalaisia oli eniten Pähkinälinnan (32,9 %), Pietarin (26,4 %) ja Detskoje Selon (entinen Tsarskoje Selo) kihlakunnissa (24,8 %). Virolaisia oli eniten Jaaman (11,2 %), Outovan (11,1 %) ja Pietarhovin (7,1 %) kihlakunnissa. Inkerikkoja oli Jaaman kihlakunnassa 12,7 %.Ленинград и Ленинградская губерния: Краевед. справ.: С прил. новейшей карты губернии / Под ред. и с предисл. Е. Я. Голанта; Ленингр. губполитпросвет. — Л.: Изд-во Кн. сектора Губоно: 1925. — 164 с. (venäjäksi)
Pietarin kaupungin ulkopuolella ortodokseja oli 78,4 %, luterilaisia 17 %, katolisia 2,4 % ja vanhauskoisia 1,6 %.
Kihlakunnat 1897 + Pietarin kuvernementin kihlakunnat 1897 Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)(neliövirsta=1,138062 km2) Asukasluku Hallintokeskus Jaaman kihlakunta Jaama (, 4 584 as.) Lugan kihlakunta Luga (5 617 as.) Outovan kihlakunta Outova eli Audova (, 2 106 as.) Pietarhovin kihlakunta Pietarhovi (11 316 as.) Pietarin kihlakunta Pietari (1 264 920 as.) Pähkinälinnan kihlakunta Pähkinälinna (, 5 284 as.) Tsarskoje Selon kihlakunta Tsarskoje Selo (, 22 480 as.) Uuden-Laatokan kihlakunta Uusi-Laatokka (, 3 927 as.)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän keisarikunnan kuvernementit