pienoiskuva|Rundeelien aatelisvaakuna Anders Rundeel eli Anders Costenius (n. 1619 – 3. joulukuuta 1679) toimi Turun ja Porin läänin eskadroonan majurina sekä Savonlinnan komendanttina. Hänet aateloitiin nimellä Rundeel 1650 ja suku kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen numerolla 632. Hän omisti muun muassa kartanon ja tiloja Kangasalla.
Anders Rundeelin vanhemmat olivat Laitilan Kostiaisten kylässä tilan omistanut kirkkoherra Petter Bartholinus (k. 1639)http://www.genealogia.fi/genos/33/33_27.htm ja Karin Andersintytär. Tultuaan ylioppilaaksi Uppsalassa 1637 ja Turussa 1640. Anders ryhtyi sotapalvelukseen Porin läänin jalkaväkirykmentissä, missä kohosi kapteeniksi 1650. Hän erosi palveluksesta 1658, mutta nimitettiin 1671 everstiluutnanttina Savonlinnan komentajaksi.
Rundeel otti osaa Saksan ja Puolan sotaan sekä taisteluihin Suomen itärajalla.http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2005_11_001239.html Hän toimi syksyllä 1656 Kyrön skanssin komentajana, josta määrättiin johtamaan Viipurin puolustusta talvella 1656. Täällä hänellä oli käytössä viisi komppaniaa, yhteensä 568 jalkaväkimiestä, mutta talvella 1657 määrä oli huvennut neljään komppaniaan, jossa taistelukuntoisia miehiä oli vain 432.Jussi T. Lappalainen: Sadan vuoden sotatie, s.132
Anders Rundeel on Skottman-suvun esi-isä.
Rundeelin puoliso oli Magdalena Jakobintytär Härkä, Turun linnan vahdin Jakob Sigfridinpojan tytär. Anders Rundeelin tytär Helena oli naimisissa Anders Kyanderin kanssa.
Anders Rundeelin kirjoittama pieni 12-sivuinen runoteos Krykzmans Wysår såsom och Fredhens Rymer (Sotamiehen lauluja ja rauhan runoja) on painettu Saksan Jenassa 1649, 30-vuotisen sodan päätyttyä. Ainoa kappale painatteesta on säilynyt Kansalliskirjaston kokoelmissa, jossa se on ollut sidottuna kuninkaallisen asetuskokoelman väliin, josta Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja on sen löytänyt.
Runoista käy ilmi, että hän on ollut musiikillisesti laajasti sivistynyt. Hän puhuu asiantuntevasti erilaisista soittimista (symbaalit, skalmeijat, rummut) sekä laulajista (discantistit ja solmisantit).
Virsirunoilija Pekka Kivekäs on suomentanut Rundeelin runoja. Tässä on ote Rauhan runosta, joka huokuu riemua rauhan saapumisesta:
Symbaalit, sinkit, soittakaa, ja pillit, skalmeijat, rummut: riemun rytmit villit nyt kaiuttakaa yli kaiken maan, näin kutsukaa sen kansat tanssimaan!
Myös luutun kielet, hiljaa helähdelkää: on rauha nyt, ei kukaan enää pelkää. Siis, kaikki symphonian kiertäjät, sormeilkaa siitä soinnut heleät!
Veisatkaa, kaikki kunnon musikantit, discantistit ja nuoret solmisantit. Taiturijoukot kaikukuoroineen yhtykööt uhrivirren kiitokseen.
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Suomalaiset upseerit Luokka:Vuonna 1619 syntyneet Luokka:Vuonna 1679 kuolleet