Tõnn on virolaisessa kansanuskossa (varsinkin Länsi-Virossa) palvottu hedelmällisyyden jumala tai haltija. Tõnn sai nimensä kristinuskon tultua pyhältä Antoniokselta, jota pidettiin eläinten ja erityisesti sikojen suojeluspyhimyksenä.
Tõnnille luovutettiin uhriastiaan ( 'Tõnnin vakka') osa uutisviljasta, lampaanvillasta ja metsästyssaaliista. Tõnnia saattoi edustaa vahakynttilä tai puunukke. Tõnn on läheisesti sidoksissa kodinhaltijoihin, jotka edustivat kuolleita esivanhempia. Tõnnin palvonta jatkui Virossa 1800-luvun puoleenväliin saakka.
Virolais-suomalainen lääkäri Max Buch julkaisi vuonna 1897 tutkimuksen Ueber den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen.
Kirjallisuutta Buch, Max: Ueber den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen. Helsingfors 1897. Eesti Entsüklopeedia 9 (1996), s. 656 (s.v. Tõnn).
Luokka:Virolaiset jumalat ja taruolennot