pienoiskuva|Malli ihmisen skvaleenisyntaasin rakenteesta Skvaleenisyntaasi eli farnesyylidifosfaattifarnesyylitransferaasi on entsyymi, joka katalysoi skvaleenin biosynteesiä kahdesta farnesyylipyrofosfaattimolekyylistä. Entsyymillä on tärkeä rooli sterolien, kuten kolesterolin biosynteesissä. Ihmisellä skvaleenisyntaasin tuotantoa säätelee FDFT1-geeni, joka sijaitsee kromosomissa 8p23.1-p22. Geeniä tavataan kaikissa ihmisen kudoksissa, mutta erityisen aktiivinen se on maksassa ja hypotalamuksessa.
Reaktiomekanismi Skvaleenisyntaasi tarvitsee toimiakseen koentsyymikseen NADPH-molekyylin ja magnesiumioneita. Kahden farnesyylipyrofosfaattimolekyylin kondensoituminen skvaleeniksi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa muodostuu karbokationien kautta syklopropaanirenkaan sisältävä välituote, preskvaleenidifosfaatti. Seuraavassa vaiheessa tästä irtoaa pyrofosfaatti-ioni ja muodostuu karbokationi, jonka hiilirunko järjestäytyy uudelleen, jolloin muodostuu allyylinen karbokationi. Viimeisessä vaiheessa tämä karbokationi pelkistetään NADPH:n avulla skvaleeniksi.
center|775px
Olosuhteet ja inhibiittorit Skvaleenisyntaasi toimii entsyymistä riippuen parhaiten, kun lämpötila on 25–60 °C ja pH on 5,2–7,6. Entsyymin inhibiittoreista useat ovat rakenteeltaan hyvin lähellä farnesyylipyrofosfaattia tai preskvaleenidifosfaattia. Muita entsyymin toimintaa haittaavia yhdisteitä ovat muun muassa klorogeenihappo ja deoksikoolihappo.
Skvaleenisyntaasin inhibiittoreiden käyttöä mahdollisina veren kolesterolipitoisuutta vähentävinä lääkkeinä tutkitaan. Tehokkaimmaksi on osoittautunut lapakistaatti eli TAK-475
Hiirillä skvaleenisyntaasientsyymin puute aiheuttaa kohdun kehittymisen heikkenemistä, alkioiden kuolemia ja hermostoputkien toiminnan vaurioita.
Lähteet
Luokka:Transferaasit