Latvian venäläiset () ovat Latviassa asuvia venäläisiä. Suurin osa venäläisistä on Latvian neuvostotasavallan aikana maahan muuttaneita tai heidän jälkeläisiään. Latviassa on kuitenkin myös historiallinen vanhauskoisten venäläisten vähemmistö ja heidän lisäkseen venäläisiä muutti alueelle kun Latvia oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa.
Suurin osa Latvian venäläisistä on Latviaan jo useampi sukupolvi sitten muuttaneiden venäläisten jälkeläisiä, jotka saapuivat Latviaan Neuvostoliiton miehityksen aikana.
Historia Ensimmäiset venäläiset nykyisen Latvian alueella olivat luultavasti Latgalen alueelle tulleita kauppiaita 1100-1200-luvuilla. Vanhauskoisia tuli Latviaan 1600-luvulla Venäjällä tapahtuneen vainon seurauksena. Laajamittaisempi muuttoliike syntyi kun Latvia päätyi Venäjälle Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721, jonka jälkeen alkoi varsinainen historiankirjoitus venäläisistä Latviassa. Muuttoliikettä vauhditti etenkin Riian teollistuminen 1800-luvun loppupuolella. 1880-luvulla Riiasta tuli jo koko Venäjänkin mittakaavassa merkittävä teollisuuskeskus. Venäläiset perustivat Riikaan etenkin tiilitehtaita, joita käytettiin kiihtyvässä rakennustoiminnassa. Yritykset toimivat tyypillisesti suhteessa vähän tuottavilla aloilla, eivätkä ne harjoittaneet juurikaan ulkomaankauppaa. Ensimmäiset tiedot venäläisten määrästä Latviassa ovat vuodelta 1897, jolloin maassa asui 171 000 venäläistä. Suurin osa heistä asui Latgalessa, jossa heitä oli 77 000. Liivinmaalla heitä oli 68 000 ja Kuurinmaalla sekä Zemgalessa 26 000. 1900-luvun alkuun asti Latvian venäläisväestön mnäärä oli enintään 200 000.
Toisen maailmansodan jälkeen alkoi entistä suurempi muuttoaalto Latviaan, mikä johtui Riian teollistamisesta 1960-luvulla. Latviassa ja muualla Baltiassa palkkataso oli korkeampi kuin muissa Neuvostomaissa. Riikaan rakennettiin suuria lähiöitä työvoimavarastoiksi. Venäläisiä suosittiin esimerkiksi asuntojonoissa. Riian ohella paljon muuttajia tuli Väinänlinnan kaupunkiin, mutta myös muihin kaupunkeihin. Maalle muutti vain pieni osa. Maahanmuuton seurauksena latvialaiset alkoivat oppia venäjää, mutta venäläisille ei ollut kovin tavallista opetella latviaa.
Nykypäivä Maan virallinen kieli on latvia ja vain liivin kielellä on virallisen vähemmistökielen asema. Suuri osa Latvian venäläisistä, erityisesti nuorempi sukupolvi, osaa latvian kieltä. Venäläiset ovat Latvian vähemmistökansallisuuksista suurin ja venäjä on suurin vähemmistökieli. Noin 26% maan kaikista oppilaista käy koulua venäjä pääkielenään. Venäjän kielen opetusta antavia kouluja on 250 ja niitä on melkein kaikissa suurissa kaupungeissa. Useat televisio- ja radiokanavat lähettävät ohjelmaa venäjäksi. Venäläinen vähemmistö on syyttänyt toistuvasti Latviaa oikeuksiensa loukkaamisesta. Latviassa järjestettiin 18. helmikuuta 2012 kansanäänestys venäjän kielen virallistamisesta. Äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosentin, ja virallistamista kannatti noin 25 prosenttia äänestäneistä.
Vaikka venäjänkielisiä asuukin ympäri Latviaa, he keskittyvät erityisesti Latgale alueelle, jonka väestöstä noin puolet on venäjänkielisiä. Alueen suurimmassa kaupungissa Daugavpilsissa vastaava luku on 70 %. Kaupungin ulkopuolella esimerkiksi venäjänkieliset tienviitat ovat yleisiä, vaikka ovatkin virallisesti lainvastaisia. Latvian derussifikaation myötä maan venäläisvähemmistö on kokenut olevansa entistä eristäytyneempi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tämä on kiihtynyt entisestään.
Uskonnoltaan Latvian venäläiset ovat pääsääntöisesti ortodokseja, mutta osa on joko katolilaisia tai vanhauskoisia.
Ongelmat kansalaisuuden kanssa Latvian itsenäisyyden palauttamisen jälkeen latvialaiset ja venäläiset ovat pysyttäytyneet suurimmaksi osaksi omissa oloissaan eivät juuri ole tekemisissä toistensa kanssa. Osalla on Venäjän kansalaisuus eivätkä he osaa latviaa.
Latvian liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2004 kansalaisuushakemuksien määrä nousi jonkin verran huolimatta siitä, että maan venäläisvähemmistö ei juurikaan kannattanut unioniin liittymistä. Kymmenen vuotta myöhemmin arvioitiin, että yli 185 000 Latvian venäläisellä ei ollut Latvian kansalaisuutta.
Erityisesti vanhempaan ikäluokkaan kuuluvilla Latvian venäläisillä on ollut 2020-luvulla vaikeuksia integroitua latvialaiseen yhteiskuntaan, koska hei eivät pääsääntöisesti osaa latviaa. Pysyvän oleskeluluvan saamiseksi vaaditaan latvian alkeiden osaamista vähintään taitotasolla A2. Syiksi kielen opettelematta jättämiselle ovat olleet rahan puute ja se, ettei lähiympäristössä puhuta muutenkaan latviaa.
Lähteet
Venäläiset, Latvia Luokka:Venäläisten diaspora