Swakopmund (saksaa, ’Swakopjoen suu’) on kaupunki Namibian länsirannikolla, 280 km maan pääkaupungista Windhoekista länteen ja 23 km Walvis Baystä pohjoiseen. Swakopmund on Erongon hallintoalueen pääkaupunki. Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 75 921 asukasta. Se sijaitsee Namibin autiomaan reunalla Atlantin valtameren rannalla välittömästi Swakopjoen suun pohjoispuolella.
Kaupunki on perustettu vuonna 1892, jolloin se oli Saksan Lounais-Afrikan tärkein satama. Merkittävä osa kaupungin väestöstä puhuu edelleen saksaa äidinkielenään.
Maantiede Swakopmund sijaitsee Namibiassa Etelä-Atlantin rannikolla Swakopjoesta pohjoiseen alkavalla tasaisella seudulla. Idässä ja pohjoisessa kaupunki rajoittuu Namibin autiomaahan ja Luurankorannikkoon. Seutu on hyvin kuivaa ja sadetta saadaan hyvin harvoin, sateiden välillä voi olla jopa vuosikymmenien tauko. Lähimmät korkeammat kohdat ovat Rössingvuorella noin 20 kilometriä kaupungista itään. Rössingin korkeus on n. 680 m merenpinnan yläpuolella.
Ilmasto Kaupungin ilmasto on aavikkoilmasto, Köppenin ilmastoluokituksessa BWn. Kaupungin ilmasto on leuto, eikä äärimmäisiä lämpötiloja tavata, sillä rannikon ilmastoa viilentää Antarktikselta tuleva kylmä Benguelanvirta. Keskilämpötilat vaihtelevat 15 °C ja 25 °C välillä. Tästä syystä kaupunki on suosittu turisti- ja rantalomakohde etenkin lokakuusta maaliskuuhun siitäkin huolimatta, että aamut usein ovat sumuisia eikä meriveden lämpötila juuri koskaan kohoa 20 celciusasteen. Sadesumma on alle 20 mm, josta suurin osa tulee rannikon sumuista, jotka voivat yltää sisämaahan jopa 140 km:n päähän rannikosta. Tästä syystä kaupungissa ei juuri näe räystäitä, ojia taikka sadevesiviemäreitä. Alueen kasvisto ja eläinkunta on sopeutunut kuivuuteen ja sateettomuuteen ja käyttävät sumun kosteutta tärkeimpänä nestelähteenään.
Huom: Alla olevassa taulukossa “päivän pituus” tarkoittaa auringonpaistetta, siis kuinka monta tuntia päivästä on aurinkoista.
Etymologia thumb|left|upright| Swakopmundin luterilainen kirkko Hererot ovat kutsuneet paikkaa, jossa Swakopmund sijaitsee, nimellä Otjozondjii.
Kaupungin nykyinen nimi juontuu naman kielen sanasta Tsoakhaub (‘ulosteavanne’), koska silloin kun joessa on vettä, se on tumman värinen johtuen mudasta, hiekasta, kasvinjäänteistä ja kuolleitten eläinten raadoista, jotka kulkeutuivat sen mukana valtamereen. Saksalaiset siirtolaiset käyttivät paikasta ensin nimeä Swachaub, mutta kun alueesta tuli virallisesti Saksan siirtomaa, nimeksi tuli Swakopmund.
Historia Kaupungin historiallinen merkitys liittyy sen sijaintiin Saksan Lounais-Afrikassa. Se oli merkittävin satama, jonka kautta saksalaisia siirtolaisia saapui Lounais-Afrikkaan. Ainoa lähitienoilla ollut kunnollinen satama oli Walvis Bayssä, joka oli brittien hallussa. Lüderitzin satama oli liian kaukana etelässä, jotta sillä olisi ollut merkitystä maan keski- ja pohjoisosien kannalta.
Ensimmäinen eurooppalainen, joka nousi maihin tällä rannikolla Swakopmundin seudulla, oli portugalilainen merenkävijä Diogo Cão, joka rantautui Cape Crossin kohdalle vuonna 1487. Hän pystytti sinne kiviristin, josta paikan nykyinen nimi juontuu. Samana vuonna 4. joulukuuta Bartolomeu Dias kävi myös tällä rannikolla, jota hän nimitti tuon alueen Pyhän Barbaran maaksi (Terra de Santa Barbara). Ensimmäiset hollantilaiset merenkävijät ankkuroivat laivansa vuonna 1793 vähäksi aikaa Swakopjoen suulle.
Saksan siirtomaa-aika Vuonna 1862 saksalaisen Wolf-nimisen tykkiveneen miehistö pystytti Swakopmundin kohdalle Saksan lipun merkkinä siitä, että alue oli vallattu Saksalle. 4. elokuuta 1892 saksalaisen Hyäne (‘hyeena’) –nimisen tykkiveneen miehistö pystytti rannalle kaksi merkkivaloa, merkiten näin muita aluksia varten mahdollisen maihinnousukohdan, osoittaen näin Walvis Bayssä olleille briteille, että Saksa oli ottanut Swakopjoen suun haltuunsa. 12. syyskuuta samana vuonna kapteeni Curt von François perusti Swakopmundin Saksan Lounais-Afrikan tärkeimmäksi satamaksi. Swakopmund valittiin siksi, että siellä oli saatavilla makeaa vettä, mutta myös siksi, että pohjoisempana olleita mahdollisia rantautumispaikkoja, kuten Cape Crossia, pidettiin huonompina vaihtoehtoina. Swakopmund ei kuitenkaan tarjonnut minkäänlaista suojaa rannikon tuntumassa olleille aluksille. Tällaisia paikkoja ei tällä rannikolla ylipäätään ole kuin aivan muutama.
Vuonna 1893 Swakopmundissa nousi maihin ensimmäiset 120 Saksan Schutztruppen sotilasta, samoin kuin 40 saksalaista siirtolaista. He joutuivat kaivamaan hiekkaan luolia saadakseen näin suojaa säältä. Mukana tuodun lastin purkivat erikoisveneisiin liberialaiset kru-heimoihin kuuluneet miehet, joita siirtomaihin tavaraa kuljettanut Woermann-Linie käytti työvoimana. Laivat jouduttiin Swakopmundissa ankkuroimaan noin kilometrin päähän rannasta, ja Kru-miehet, jotka olivat tottuneet samanlaisiin olosuhteisiin kotimaassaan, hoitivat lastien lastaamisen ja purkamisen. Enimmillään Woermann-Liniellä oli töissä 600 kru-miestä.
thumb|Swakopmundin majakka Vuonna saksalainen arkkitehti F. W. Ortloff saapui paikalle rakentamaan Swakopmundiin keinotekoisen satama-altaan. Lähistöltä löydettiin sopiva kivilouhos, ja paikalla valmistettiin myös betonia. 2. syyskuuta 1893 ensimmäinen 300 kilon betonikappale asetettiin paikalleen. Sataman laituri ulottui lopulta 375 metriä merelle, ja sen päässä oli 35 metriä pitkä aallonmurtaja. Tämä projekti maksoi 2.5 miljoonaa Reichsmarkkaa. Sataman nimeksi tuli Mole (‘aallonmurtaja’), ja se vihittiin virallisesti 12. helmikuuta 1903. Benguelanvirta kuitenkin kuljetti pian hiekkaa satama-altaaseen, ja jo heinäkuussa 1904 tilanne oli se, että hinaajat ja proomut pääsivät satamaan ainoastaan korkeanveden aikaan. Ympärivuorokautisella operaatiolla tilannetta pyrittiin pitämään aisoissa, mutta lopulta oli annettava periksi. Satamaa korvaamaan rakennettiin pitkälle merelle ulottuva laituri, joka aluksi rakennettiin puusta ja vuonna 1914 se korvattiin raudasta rakennetulla laiturilla.
Swakopmundista tuli pian tärkein vienti- ja tuontisatama Saksan Lounais-Afrikassa, ja vuonna 1909 se yhdessä viiden muun paikkakunnan kanssa sai kunnan aseman. Kuntaan perustettiin monia Saksan Lounais-Afrikan hallinnon toimistoja. Tänä aikakautena eri liikeyritykset ja laivanvarustamot avasivat haarakonttoreita Swakopmundiin. Jotkut niistä toimivat edelleen kaupungissa. Vuodesta 1894 lähtien hampurilainen Woermann-Linie kuljetti säännöllisesti rahtia Swakopmundiin. 13. huhtikuuta 1899 kaupungissa avattiin ensimmäinen lennätintoimisto siirtomaan tietoliikennettä varten, ja pian alueelle saatiin laaja lennätinverkko.
Vuonna 1902 avattiin ensimmäinen rautatie Swakopmundista Windhoekiin. Se oli 382 km pitkä ja nousi korkeimmillaan 1,637 m merenpinnan yläpuolelle. Rakentamisen suorittivat Saksan rautatiejoukot. Vuonna 1907 saksalainen poliitikko Wilhelm Kiilz tuli Swakopmundiin perustamaan paikkakunnan hallintoa. Vuonna 1909 paikkakunta vihdoin sai kunnan statuksen, ja 1912 sinne perustettiin radioaseman seuraamaan rannikon laivaliikenteen radioita.
Ensimmäinen maailmansota ja sen seuraukset Ensimmäisen maailmansodan alkaessa brittiläinen sotalaiva pommitti Swakopmundia 23. ja 24. syyskuuta ja 30. lokakuuta 1914. Vuonna 1915 Etelä-Afrikan unionin joukot miehittivät Lounais-Afrikan, jonka sodan jälkeen 1919 Kansainliitto antoi Etelä-Afrikan mandaatiksi. Nyt kaikki satamaoperaatiot keskitettiin Walvis Bayhin. Monet hallinnon virastot lakkautettiin, monet yritykset lopettivat toimintansa ja kaupungin väestön elintaso laski.
Kehitys turisti- ja lomakohteeksi Swakopmund on vuosikymmenien ajan ollut Namibian tärkein lomanviettopaikka, rannikon ilmastoa viilentävän Benguelanvirran ansiosta. Nykyään turismiin liittyvät palvelut muodostavat merkittävän osan kaupungin talouselämästä.
Erongon hallintoalueen hallinto pitää kaupunkia majapaikkanaan vuoden kuumimpien kuukausien, joulukuun ja tammikuun aikana.
Uraanilöytö Nykyisen Rössingin uraanikaivoksen tienoilla 70 Swakopmundista itään havaittiin radioaktiivisuutta vuonna 1928. Kuitenkin vasta 1960-luvulla Rio Tinto hankki oikeuden tutkia aluetta. Laajojen tutkimusten jälkeen alueelta löydettiin vähäisiä määriä uraaniesiintymiä, mutta kuitenkin hyvinkin riittävästi kannattavaa tuotantoa varten. Rössingin avolouhos avattiin vuonna 1974, mutta tuotanto pääsi täyteen vauhtiin vasta vuonna 1979. Nykyisin Rössingin kaivos, joka sijaitsee hieman Arandis-nimisestä taajamasta kaakkoon, on eräs maailman suurimmista uraanin avolouhoksista, ja kaiken kaikkiaan maailman kolmanneksi suurin uraanikaivos. Kaivoksella on ollut valtava vaikutus Swakopmundin talouteen, ja myös kaupungin infrastruktuuria on pitänyt kehittää niin, että kaupunki on nyt yksi moderneimmista koko maassa. Kaivoksille on mahdollista päästä käymään kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävillä tutustumiskäynneillä.
Apartheid-ajan päättyminen Vuonna 1966 Yhdistyneet kansakunnat peruutti Kansainliiton Etelä-Afrikalle antaneen Lounais-Afrikkaa koskeneen mandaatin. Vuonna 1990 Namibia lopulta itsenäistyi. Swakopmundissa tämä näkyy katukuvassa mm. siten, että monet kadunnimet muutettiin niin, että saksalaisten kadunnimien sijaan ne on nimetty kunnioittamaan namibialaisia henkilöitä. Niinpä vuonna 1991 Namibian silloinen presidentti Sam Nujoma nimesi kaupungin pääkadun Kaiser-Wilhelm-Straßen itsensä kunniaksi Sam Nujoma Avenueksi.
Vuoden 2009 heinäkuussa kaupunginvaltuusto muutti 110 vuotta käytössä olleen kaupunginvaakunan. Sen keskellä ollut Keisarillisen Saksan lippu korvattiin Namibian lipulla. Uusi elementti on myös ikilehti (Welwitschia mirabilis).
Satelliittien seuranta-asema Vuonna 2000 Namibia ja Kiinan kansantasavalta allekirjoittivat sopimuksen satelliittien seuranta-asema rakentamisesta Swakopmundiin. Rakennustyöt saatiin päätökseen heinäkuussa 2001 kaupungin pohjoispuolella Henties Bayhin vievän tien varrella Swakopmundin suolantuotantolaitoksen vieressä. Aseman paikka valittiin siten, että se on Kiinan miehitettyjen avaruuslentojen radan kohdalla siellä, missä alukset palaavat ilmakehään. Aseman rakentaminen maksoi 12 miljoonaa Namibian dollaria, ja se on alaltaan 150 x 85 metriä. Asemalla on halkaisijaltaan viiden ja yhdeksän metrin satelliittilautaset.
Hallinnolliset alueet Swakopmundin kaupunginosat ja esikaupungit ovat seuraavat:
Keskusta Vineta Mile 4 Mondesa Tamariskia Vogelstrand Waterfront
Suurin osa kaupungin asukkaista asuu esikaupungeissa, Vinetassa, Tamariskiassa, Mondesassa ja Vogelstrandissa. Vinetassa asuu vauraampaa väkeä. Mondesa on alun perin mustia varten rakennettu kaupunginosa, joka ennen kaupungin laajenemista oli huomattavan matkan päässä valkoisten asuttamista kaupunginosista. Tamariskia on alun perin värillisille 1970-luvun alussa rakennettu alue.
Mondesan jatkeena oleva Democratic Resettlement Community, puhekielessä DRC, on slummi, joka perustettiin vuonna 2001 niille kaupungin asukkaille, jotka odottavat kaupungin vuokra-asuntoa.
Politiikka Swakopmundin kaupungilla on oma kaupunginvaltuustonsa. Vuoden 2010 vaalien tulokset olivat seuraavat:
Swakopmundin paikallisvaalit 2010 Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja SWAPO 4496 60,00 % 6 Swakopmund Residents Association 1005 13,41 % 1 UDF 916 12,22 % 1 RDP 666 8,88 % 1 NUDO 280 3,74 % 1 COD 61 0,81 % 0 hylättyjä ääniä 69 0,92 % — Yhteensä 7493 100 % 10
Vuoden 2015 vaalitulokset olivat seuraavat:
Swakopmundin paikallisvaalit 2015 Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja SWAPO 5 534 62,3% 6 United Democratic Front of Namibia (UDF) 1 168 13,2% 1 Swakopmund Residents Association 790 8,9% 1 DTA 497 5,6% 1 National Unity Democratic Organisation of Namibia 296 3,3% 1 Rally for Democracy and Progress 189 2,1% 0 Christian Democratic Voice 133 1,5% 0 All People’s Party 126 1,4% 0 SWANU of Namibia 83 0,9% 0 Republican Party of Namibia 63 0,7% 0 Yhteensä 8 879 100% 10
Vuoden 2020 vaalien tulokset olivat seuraavat: