Annamari Sarajas (12. lokakuuta 1923 Nivala – 3. tammikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja kotimaisen kirjallisuuden professori.
Sarajas valmistui ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta 1942. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1948, lisensiaatiksi 1956 ja tohtoriksi 1957 Helsingin yliopistosta. Vuosina 1948–1956 Sarajas työskenteli WSOY:llä kustannusvirkailijana. Hän oli Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti 1957–1967, kirjallisuudenhistorian henkilökohtainen ylimääräinen professori 1967–1968 ja kotimaisen kirjallisuuden professori 1968–1985. Hän toimi Uusi Suomi -lehden kulttuuritoimittajana 1957–1961 ja kulttuuriosaston päällikkönä 1965–1966. Sarajas sai valtion kirjallisuuspalkinnon 1981 kirjoituskokoelma Orfeus nukkuu (1980).
Annamari Sarajaksen sisar oli taidehistorioitsija Salme Sarajas-Korte ja veli fysiologian professori Samuli Sarajas.
Teoksia Suomen kansanrunouden tuntemus 1500–1700-lukujen kirjallisuudessa, väitöskirja. WSOY 1956 Elämän meri: Tutkielmia uusromantiikan kirjallisista aatteista. WSOY 1961 Viimeiset romantikot: Kirjallisuuden aatteiden vaihtelua 1880-luvun jälkeen. WSOY 1962 ”Pohjoisen Suomen kuvaajia.” Suomen kirjallisuus V. SKS / Otava 1965 Suomalainen proosa Lehtosesta Sillanpäähän. Otava 1966 Tunnuskuvia: Suomen ja Venäjän kirjallisen realismin kosketuskohtia. WSOY 1968 Lumituisku – venäläinen aihelma. Opuscula de poesi Fennica 1. Institutum domesticarum litterarum Universitatis, Helsinki 1970
Suomennoksia Harry Martinson: Kulkijan pilvilinnat. WSOY 1949, 5. painos 1976. (Alkuteos Vägen till Klockrike.)
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset kirjallisuustieteilijät Luokka:Vuonna 1923 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit