Piipot (Luzula) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Piipot ovat monivuotisia ja yleensä mätästäviä. Niiden lehtitupet ovat umpinaisia ja lehtituppien suut ovat karvaisia, kun taas vihvilöiden lehtitupet ovat avoimia ja kalvolaitaisia.
Suomessa esiintyy 13 piippolajia, joista nurmipiippo (Luzula multiflora) jaetaan kahteen alalajiin. Suomen yleisimmät piippolajit ovat kevätpiippo, nurmipiippo, kalvaspiippo ja sykeröpiippo.
Piippolajeja Suomessa esiintyvät piippolajit kaaripiipporyhmä (Luzula arcuata -ryhmä) kaaripiippo (Luzula arcuata, syn. Lucula arcuata subsp. arcuata) tankipiippo eli tankeapiippo (Luzula confusa, syn. Luzula arcuata subsp. confusa) ketopiippo (Luzula campestris) mäkipiippo eli mäkinurmipiippo (Luzula divulgata, syn. Luzula multiflora subsp. divulgata) valkopiippo (Luzula luzuloides) nurmipiippo (Luzula multiflora) pohjannurmipiippo eli pohjanpiippo (Luzula multiflora subsp. frigida) etelännurmipiippo (Luzula multiflora subsp. multiflora) hopeapiippo (Luzula nivea) (satunnainen uustulokas) kalvaspiippo (Luzula pallescens, aikaisemmin Luzula pallidula) röyhypiippo (Luzula parviflora) kevätpiippo (Luzula pilosa) tähkäpiippo (Luzula spicata) sykeröpiippo (Luzula sudetica) tunturipiippo (Luzula wahlenbergii)
Muualla kasvavia piippolajeja Luzula alopecurus – töpöpiippo Luzula alpinopilosa – kastanjapiippo Luzula canariensis – kanarianpiippo Luzula congesta – nummipiippo Luzula elegans – vaskipiipponen (aiempi nimi Ebingeria elegans piipposten Ebingeria suvussa) Luzula forsteri – toukopiippo Luzula lutea – keltapiippo Luzula luzuloides subsp. rubella – vaskivalkopiippo Luzula nivalis – lumipiippo (syn. Luzula arctica) Luzula purpureosplendens – purppurapiippo Luzula seubertii – madeiranpiippo Luzula sylvatica – isopiippo eli metsäpiippo Luzula ulophylla – villapiippo
Lähteet
Aiheesta muualla Funet: Piipot (Luzula) ITIS: Luzula United States Department of Agriculture (USDA): Luzula Flora of China: Luzula
*