Tyrvään kirkko on vuonna 1855 valmistunut kaksitorninen tiilikirkko Sastamalassa Liekoveden rannalla. Se edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylich. Kirkon sisälle mahtuu noin tuhat ihmistä. Kolme alttaritaulua ovat R. W. Ekmanin vuonna 1866 maalaamia. Ensimmäiset, Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut saatiin kirkkoon vuonna 1883. Kirkon valmistuttua Pyhän Olavin keskiaikainen kivikirkko jäi pois käytöstä sadaksi vuodeksi. Tyrvään kirkko uudistettiin perusteellisesti arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan vuonna 1938. Uudistuksessa muun muassa muurattiin kuori-ikkunat umpeen.
Kirkon peruskorjaus valmistui joulukuussa 1981 – tällöin mm. kuori-ikkunat avattiin jälleen –, mutta rakennus vaurioitui tulipalossa seuraavan vuoden helmikuussa ja otettiin uudestaan käyttöön neljäntenä adventtisunnuntaina 1982. Kirkon urut vaurioituivat palossa korjauskelvottomiksi, ja niiden tilalle asennettiin vuonna 1986 uudet 30-äänikertaiset urut, jotka on valmistanut Åkerman & Lundin urkurakentamo Ruotsin Knivstassa.Sastamalan alueviesti Viitattu 28.7.2014
Tyrvään kirkko on ensimmäinen Suomen kahdesta kaksitornisesta kirkosta; toinen on Helsingin Johanneksenkirkko. Kirkossa on kolme R. W. Ekmanin maalaamaa alttaritaulua, Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, jotka ovat vuodelta 1866. Lisäksi kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.
Muistomerkit Kirkon pääportin pielessä on vuonna 1953 paljastettu itärajan takaiseen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.Rönkkö 2005, s. 164. Kun jatkosodan päättymisestä tuli vuonna 2004 kuluneeksi 60 vuotta, kirkon pihalla paljastettiin Vammalan Lions Clubin lahjoittama vuosien 1939–1945 kotirintaman muistokivi.Rönkkö 2005, s. 166.
Syyskuussa 2018 1918 ei koskaan enää-tapahtuman yhteydessä paljastettiin vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkki, johon on kirjattu yli 200 nimeä. Muistomerkin ja tapahtuman järjestämisen organisoivat paikalliset sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset.
Tyrvään kirkon hautausmaa Tyrvään kirkon hautausmaa valmistui kirkon rakennustöiden yhteydessä ja vihittiin käyttöön samanaikaisesti itse kirkon kanssa. Rönkkö 2005, s. 159.
Kirkon pihalle on haudattu 220 sankarivainajaa. Kirkkomaalla on myös vuonna 1991 käyttöön otettu muistolehto tuhkahautauksia varten. Muistolehdon edessä on kuvanveistäjä Ari Virtasen veistos Maa, ilma, tuli, vesi. Kirkon pääovea vastapäätä ovat sankarihaudat, joiden vieressä on Lauri Leppäsen veistämä sankaripatsas vuodelta 1953.
Tunnettuja Tyrvään kirkon hautausmaalle haudattuja Karl Abiel Heikel, kirkkoherra Taavetti Kaunisto, jääkärimajuri Mirjam Kulmala, arkkitehti Waldemar Piha, opettaja ja runoilija Jalmari Pusa, kansanedustaja Kaarlo Fabian Rautajoki, maanviljelijä ja valtiopäivämies Yrjö Sarasto, Tyrvään yhteiskoulun rehtoriRönkkö 2005, s. 163–197.
Kuvia
Katso myös Tyrvään pappila
Lähteet
pienoiskuva|oikea|Tyrvään kirkko, sankarihaudatSodissa 1939–1944 kaatuneille
Aiheesta muualla
Marja-Liisa Rönkkö: Tyrvään kirkko 150 vuotta. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja LXXXVII, 2005, Vammala. .
Luokka:Sastamalan kirkkorakennukset Luokka:Suomen kivikirkot Luokka:Suomen 1850-luvulla rakennetut kirkot