Wille-Werner Rydman (s. 2. tammikuuta 1986 Helsinki) on suomalainen perussuomalaisia edustava kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ministeri. Rydman on toiminut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä kunnallisvaaleista 2012 ja kansanedustajana eduskuntavaaleista 2015 lähtien. Rydman edusti alun perin kokoomusta. Vuonna 2023 hän siirtyi perussuomalaisiin.
Rydman on toiminut Orpon hallituksen elinkeinoministerinä heinäkuusta 2023 kesäkuuhun 2025 sekä sosiaali- ja terveysministerinä 20. helmikuuta 2026 lähtien.
Elämä Eduskuntavaalit Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos 2011 Helsinki 4 207https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2011/helsinki_ehdokkaiden_aanimaarat_1.html Ei valittu 2015 Helsinki 4 524https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?ehdokkaat_helsingin%20vaalipiiri_#1#taulukko Valittiin 2019 Helsinki 5 910https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/regions/1 Valittiin 2023 Helsinki 3 919https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/electoral-districts/1/candidates/208/ ValittiinKunnallisvaalit Vuosi Kunta ÄänetTulos2008Helsinki660https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2008/kuntavaalit/kunnat/ehdokkaat_kno91.html Varalla2012Helsinki2 241https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/helsinki_ehdokkaat_vertauslukujarjestyksessa_1_91.html Valittiin2017Helsinki3 467https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91 Valittiin2021Helsinki3 816https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/1/municipalities/91/#candidates Valittiin2025Helsinki2 057https://vaalit.yle.fi/kv2025/tulospalvelu/fi/municipalities/91/ Valittiin Rydman kävi Kruununhaan yläasteen ja opiskeli Helsingin yliopistossa yleistä valtio-oppia. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Tutkinnon hän suoritti kahdessa vuodessa vuosina 2006–2008.
pienois|pysty|vasen|Rydman Helsingissä 2011. Vuosina 2007–2009 Rydman toimi ensiksi Marja Tiuran ja sittemmin Sampsa Katajan eduskunta-avustajana. Kokoomusnuorten puheenjohtajana hän toimi kaksivuotiskauden 2010–2011. Vuodet 2012–2013 Rydman työskenteli koordinaattorina Libera-säätiössä ja vuonna 2014 konsulttina Innolink Group Oy:ssä. Syksyllä 2014 hän siirtyi kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteeriksi, missä tehtävässä hän toimi kansanedustajaksi valintaansa asti.
Eduskuntavaaleissa 2015 Rydman valittiin eduskuntaan toisella yrittämällä 4 524 äänellä ja eduskuntavaaleissa 2019 hänet valittiin jatkokaudelle 5 910 äänellä.http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?ehdokkaat_##vaalipallo Hänet valittiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseneksi ja hallintovaliokunnan varajäseneksi. Helsingin kaupunginvaltuustoon Rydman valittiin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 2 241 äänellä, uudelleen vuoden 2017 kunnallisvaaleissa 3 467 äänellä ja jälleen vuoden 2021 kunnallisvaaleissa 3 816 äänellä, mikä oli kolmanneksi eniten kokoomuksen listalla.
Rydman toimi Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä vuodet 2009–2015, joista varapuheenjohtajana 2013–2015. Helsingin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän toimi 2015–2017. Rydman oli Helsingin kaupunginorkesterin johtokunnan puheenjohtaja vuosina 2013–2017, Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja vuosina 2015–2019 sekä Helen Oy:n (entinen Helsingin Energia) hallituksen varapuheenjohtaja ja Helsingin kaupunginhallituksen jäsen vuosina 2017–2021. Rydman oli Helsingin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja vuosina 2021–2022, Helsingin Sataman hallituksen puheenjohtaja vuonna 2022, Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen vuosina 2015–2022, Finnvera Oyj:n hallintoneuvoston jäsen vuosina 2019–2023 sekä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin hallituksen ja Pohjoismaiden Investointipankin tarkastusvaliokunnan jäsen vuosina 2019–2022.
Tammikuussa 2023 Rydman erosi kokoomuksesta ja siirtyi perussuomalaisiin. Kokoomuspuolueesta eroamista edelsi ero Kokoomuksen eduskuntaryhmästä kesällä 2022, kun Rydmanin epäasiallinen käytös nuoria naisia kohtaan oli paljastunut. Rydmanin mukaan perussuomalaiset on vuodesta 2017 lähtien kehittynyt Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran aikana sellaiseen suuntaan, jota hänen on luontevaa kannattaa. Eduskuntavaaleissa 2023 Rydman valittiin perussuomalaisten listoilta kolmannelle kaudelleen kansanedustajana Helsingin vaalipiiristä 3 919 äänellä.
Poliittinen toiminta Helsingin Sanomien vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan Rydman oli tuolloin eduskuntaan valituista kansanedustajista oikeistolaisin yhdessä Elina Valtosen kanssa. Rydman on kuvannut itseään konservatiiviksi tai liberaalikonservatiiviksi.
Rydman on ollut julkisuudessa etenkin tiukkojen maahanmuuttonäkemystensä vuoksi. Rydmanin mukaan ”maahanmuuttopolitiikan pitää tapahtua vastaanottajamaan ehdoilla. Suomen eikä minkään muunkaan maan tule vastaanottaa enempää maahanmuuttajia kuin mitä se pystyy menestyksellisesti sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa – sen kieleen, tapoihin ja lakeihin. Hyvää tarkoittavat monikulttuurisuusprojektit ovat osoittautuneet vahingollisiksi sekä vastaanottajamaille että maahanmuuttajille itselleen, kun sopeutuminen uuteen kotimaahan on niiden myötä hidastunut.”
Talouspolitiikassa Rydman on arvostellut poliitikkoja siitä, että nämä syyttävät markkinataloutta omista virheistään. Valtion velkaantumista hän on arvostellut voimakkaasti. Suomen valtion alkaessa uudelleen velkaantua vuonna 2009 Rydman vaati menojen leikkaamista velkaantumisen sijaan. Rydmanin mukaan velkarahalla eläminen on nykyisen hyvinvoinnin maksattamista tulevien sukupolvien työllä ja paras puolustus hyvinvoinnille on ensisijaisesti kilpailukyvystä huolehtiminen.
Sosiaali- ja terveysministerinä
Rydman nousi helmikuussa 2026 sosiaali- ja terveysministeriksi eronneen Kaisa Juuson tilalle Orpon hallitukseen. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta sosiaali- ja terveyspolitiikasta eduskunnassa.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011827645.html
Sosiaali- ja terveysministerinä Rydman pöyristytti maaliskuussa 2026 alan toimijoita perustellen sotealan vapaaehtoisjärjestöjen rahoitusten leikkauksia väittämällä, että ne ovat entisten poliitikkojen suojatyöpaikkoja. Hän ilmoitti määränneensä niin ikään, että valtionapua nauttivien sotealan järjestöjen työntekijöillä tulee olla palkkakatto ja että ”jatkoa seuraa”.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Sosten pääsihteeri Vertti Kiukkaan mukaan hän oli yrittänyt järjestää ministerin kanssa useampaan kertaan tapaamista ennen uusien avustuskriteerien päättämistä, mutta Rydman oli kieltäytynyt. Kiukas piti Rydmanin toimintamallia outona ja sanoi, ettei aikaisempien ministerien kanssa ole ollut ongelmia saada tapaamisaikaa, kun sitä on pyydetty. Iltalehdelle Rydman kertoi kieltäytymisen syyksi Kiukasta kohtaan tuntemansa epäluottamuksen. Jo ennen kuin uudet avustuskriteerit julkistettiin, Rydman oli viestittänyt, että Vertti Kiukkaalla on syytä huoleen. Uusien avustuskriteerien seurauksena Kiukas joutui lomauttamaan itsensä vuodeksi.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012093190.html
Rydmanin päättämien Stea-avustuskriteerien leikkausten seuraus oli, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut, mikä voi johtaa jopa 29 työntekijän irtisanomiseen. Sostella työskentelee kokonaisuudessaan 31 henkilöä.
Samana päivänä pääministeri Petteri Orpo ilmoitti, ettei Rydmanin määrämille uusille avustuskriteereille ole hallituksen hyväksyntää, eikä ministeri voi edistää niitä ilman, että asiasta on keskusteltu hallituksessa. Hän kertoi vievänsä asian valtioneuvoston istuntoon käsiteltäväksi.https://www.is.fi/politiikka/art-2000012093875.html Aiemmin myös hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen oli kritisoinut Rydmanin toimintaa edellyttäen muutosten käsittelemistä hallituksessa yhdessä.https://yle.fi/a/74-20231631
Rydman vastasi Orpon ilmoitukseen olevansa tietämätön mitä käsiteltäviä asioita Orpo on istuntoon viemässä ja sanoi uusien avustuskriteerien olevan päätettyjä eikä niitä muuteta.https://www.is.fi/politiikka/art-2000012094085.html
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen esitti ministeri Rydmanille epäluottamusta. Rydman sai eduskunnan luottamuksen äänin 88-74 RKP:n eduskuntaryhmän äänestäessä tyhjää. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz perusteli asiaa sillä, että RKP pitää Rydmanin toimintaa vakavana ja luottamusta rapauttavana. Adlercreutzin mukaan RKP ei kuitenkaan äänestänyt epäluottamusta, koska se haluaa jatkaa hallitusyhteistyötä, eikä aiheuttaa hallituskriisiä.https://yle.fi/a/74-20232879
Rydman kertoi 24. kesäkuuta 2026 X-viestipalvelussa puolittavansa sosiaalityön tutkimuksiin varatun avustusbudjetin saatesanoin "Leikataan nyt ensi alkuun puolet pois ja katsotaan sitten jatkoa". Päätös herätti suuttumusta tutkijapiireissä ja Rydmanin kykyä arvioida tieteellistä rahoitusta arvosteltiin. Päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveysministeriöön. Asiasta tehtiin myös useita kanteluita oikeuskanslerille.
Rydmanin mukaan hän päätti hylätä puolet hyväksyttäväksi esitetyistä rahoitushakemuksista arvioituaan itse niiden mielekkyyttä. Erään kantelun tehneen, sosiaalityön tutkimusta edistävän, Huoltaja-säätiön kantelussa pyydetään oikeuskansleria selvittämään onko sosiaali- ja terveysministeriön päätös hallintolain, valtionavustuslain, sosiaalihuoltolain tai muun tässä yhteydessä sovellettavan lain vastainen. Huoltaja-säätiö itse katsoo Rydmanin päätöksen loukkaavan hyvän hallinnon, vertaisarviointiin perustuvan tutkimusrahoituksen sekä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.
Näkemykset Arvot Rydman sijoittuu vaalikonevastausten perusteella oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Rydman sijoittuu arvoasteikolla vahvasti konservatiiviselle puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Rydmanin näkemykset ilmentävät kansalliskonservatismia (TAN). HS:n vaalikoneeseen Rydmanin antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin oikeistolaiset ja kansalliskonservatiiviset mielipiteet.
Kohut Ahdistelukohu Joulukuussa 2019 nuori kertoi häirinnästä Kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitielle. Talvitie ohjasi ottamaan yhteyttä poliisiin tai häirintäyhdyshenkilöön. Toukokuussa 2020 nettikeskustelussa muutkin kokoomusnuoret kertoivat samankaltaisista kokemuksista. Kokoomuksen Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Hämäläinen keskusteli väitteistä Rydmanin kanssa, joka kiisti ne. Nuori kertoi ahdistelusta Nuorten Exit ry:n keskustelupalvelussa, joka välitti tiedon poliisille. Tapaus eteni Keskusrikospoliisin esiselvitykseen, jonka perusteella ei ollut aihetta rikostutkintaan. Rydman kertoi Hämäläiselle poliisin selvittäneen yksityiselämäänsä liittyvää tapahtumaa, joka ei antanut aihetta rikostutkintaan ja selvityksen olleen salainen.
Kesäkuussa 2022 Helsingin Sanomat julkaisi Keskusrikospoliisin selvityksestä artikkelin ja haastatteli asiaan liittyneitä nuoria naisia. Naisten poliisille kertoman mukaan Rydman oli mm. tarjonnut alaikäisille alkoholia, kutsunut heitä kotiinsa ja kähminyt heitä. Artikkelista kokoomusjohdolle selvisi epäilyjen koskeneen useampia henkilöitä kuin mitä Rydman oli antanut ymmärtää ja, että esiselvitys olisi ollut saatavilla kesäkuusta 2020 alkaen. Epäilyjen ja oleellisten asioiden kertomatta jättämisen vuoksi Rydman menetti puolueen ja eduskuntaryhmän luottamuksen. Tämän seurauksena hän erosi eduskuntaryhmästä ja valiokuntapaikoiltaan lukuun ottamatta hallintovaliokunnan varajäsenyyttä. Hän myös erosi Kokoomuksen valtuustoryhmästä ja luottamustehtävistä Helsingissä.