Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä turkkilaisten kansojen kieltä sisältävä kielikunta. Ne ovat läheistä sukua keskenään, sillä niiden uskotaan eriytyneen verrattain myöhään, ajanlaskun alun aikoina. Tämän vuoksi ymmärrettävyys kielten välillä voi olla niinkin merkittävä, että ne joissain tapauksissa voidaan lukea saman kielen eri murteiksiAnhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. s. 142 Helsinki: Gaudeamus, 1998. . Turkkilaisista kielistä tšuvassi ja jakuutti ovat ainoat, jotka eroavat selkeästi muista ryhmän kielistä.

Turkkilaiset kielet ovat varmuudella sukua vain keskenään: ne on joskus yhdistetty mongoli- ja tunguusikielten kanssa altailaiseksi kielikunnaksi, mutta tämä on jäänyt todistamattomaksi hypoteesiksi, ja näin turkkilaiset kielet nykykäsityksen mukaan muodostavat kielikunnan. Niitä puhuu moninainen ihmisten kirjo, noin 350 miljoonaa, laajalla alueella Itä-Euroopasta Siperiaan ja aina läntiseen Länsi-Kiinaan saakka. Turkkilaiset kielet ovat lähtöisin suppealta alueelta Keski-Aasiasta, josta ne levisivät laajalle alueelle varhaiselta keskiajalta alkaen.

Turkkilaiset kielet ovat agglutinoivia, ja niille on ominaista vokaaliharmonia. Turkkilaisiin kieliin on omaksuttu piirteitä erityisesti kiinasta, iranilais- ja arabikielistä. Turkkilaisista kielistä puolestaan on piirteitä kulkeutunut Kaakkois-Kiinaan ja Venäjän pohjoisimpiin osiin.

Turkologia eli turkkilainen filologia on turkkilaisiin kieliin ja kulttuureihin keskittyvä akateeminen tutkimuksen alue.

Kirjaimistot thumb|Yleisimmät turkkilaisten kielten käyttämät kirjaimet Turkkilaisia kieliä kirjoitettiin alkuun riimukirjaimilla (𐱅𐰇𐰼𐰰, türk). Sen korvasi islamin omaksumisen jälkeen vuosisadoiksi arabialainen kirjaimisto. Tultaessa 1900-luvulle Turkin tasavalta omaksui latinalaisen kirjaimiston ja silloisen Neuvostoliiton turkkilaiset kansat puolestaan kyrillisen, joskaan ei omasta tahdostaan. Uiguuri käyttää edelleen arabialaista kirjaimistoa.

Turkkilaisten maiden neuvosto hyväksyi vuonna 2024 uuden yleisturkkilaisen latinalaisen aakkoston (Common Turkic Alphabet). Tämän tarkoitus on edesauttaa kirjoitettua kanssakäymistä kansojen välillä, jota arabialainen abjad aikaisemmin edusti.

Luokittelu thumb|400px|Turkkilaiset kielet valtioiden virallisina kielinä (tummansininen), alueiden virallisina kielinä (sininen), alueiden enemmistökielinä (vaaleansininen) ja vähintään viidentuhannen henkilön turkkilaiskieliset vähemmistöt (punainen). Turkkilaiset heimot ja kansat ja niiden kielet ovat sekoittuneet keskenään vuosisatojen aikana, minkä vuoksi kielten luokittelu on hyvin vaikeaa. Seuraavaan luokitteluun on yhdistetty kolme eri ryhmittelyä, jotka tässä on erotettu kapiteeli-, lihavoiduin ja kursivoiduin kirjaimin:

Länsiturkkilaiset kielet (luoteisturkkilaiset kielet, kiptšak-kielet)

tataari (Keisarillisen Itä-Venäjän lingua franca) kazanin murre (assimiloinut Länsi-Siperian turkkilaiskansat) tiptärin murre (baškiirialueella) mišäärin murre (tataarimurteista lähimpänä alkuperäistä kiptšak-turkkiaLeitzinger, Antero: Mishäärit – Suomen vanha islamilainen yhteisö. (Sisältää Hasan Hamidullan ”Yañaparin historian”. Suomentanut ja kommentoinut Fazile Nasretdin), s. 15–45. Helsinki: Kirja-Leitzinger, 1996 ) baškiiri (lähes tataarin murre)

kumykki karatšai & balkaari (yksi kieli mutta erilliset ortografiat) krimintataari karaiimi (karai)

kazakki (Kiinan puolella arabialainen kirjaimisto) karakalpakki nogai (Balkanin tataarit voivat olla alun perin nogaita) kirgiisi (islamin omaksuttuaan erkanivat oirooteista, turkkilaistuneita mongoleja, Kiinan puolella arabialainen kirjaimisto)

Pohjoisturkkilaiset kielet (koillisturkkilaiset kielet) altai (oirootti) (buddhalaisuuden omaksuttuaan erkanivat kirgiiseistä) keltainen uiguuri teleutti tuva / sojootti / urjanhai tofa tofa(lari) / karagassi hakassi abakaaninmurteet (kutsutaan usein virheellisesti hakassiksi; ko murteista on yhdistetty kirjakieli, jonka nimi on myös hakassi) šoori / Etelä-Siperian tataari (assimiloineet suomalais-ugrilaisia) jakuutti (paljon tunguusivaikutusta) dolgaani (assimiloituneita nganasaneja)

Eteläturkkilaiset kielet (lounaisturkkilaiset kielet, oguz-kielet) turkki (Turkin tasavaltaa edeltävällä ajalla virallinen hallintokieli oli osmanin turkki, jota ei kuitenkaan käytetty puhekielenä) gagauzi (gagaussi) (paljon eteläslaavin vaikutusta) azeri (Kaukasuksen lingua franca) haladži (ehkä azerin murre) kaškai (läheinen sekä azerille että turkmeenille) turkmeeni

Itäturkkilaiset kielet (kaakkoisturkkilaiset kielet, karluk-kielet) uiguuri uzbekki (assimiloinut kiinalaisia ja arabeja, Keski-Aasian lingua franca) salaari

Bolgaarikielet tšuvassi (vaikutusta suomalais-ugrilaisista kielistä ja toisista turkkilaiskielistä)

Vertailua kielten välillä Turkkilaiset kielet jakavat paitsi samanlaisia kieliopillisia rakenteita, myös runsaasti yhteistä sanastoa. Se koostuu pääosin muinaisturkkilaisista sanoista sekä lukuisista arabian ja persian lainasanoista.

Esimerkkejä yhteisestä muinaisturkkilaisesta sanastosta:

Numerot 1–10 +TurkkiAzeriUzbekkiKirgiisiKazakkiTataariSuomibirbirbirбир birбір / birбер ber"yksi"ikiikiikkiэки ekiекі ekiике ike"kaksi"üçüçuchүч üçүш üşөч öç"kolme"dörtdördto'rtтөрт törtтөрт törtдүрт dürt"neljä"beşbeşbeshбеш beşбес besбиш biş"viisi"altıaltıoltiaлты altıалты altıалты altı"kuusi"yediyeddijettiжети cetiжеті jetiҗиде cide"seitsemän"sekizsəkkizsakkizсегиз segizсегіз segizсигез sigez"kahdeksan"dokuzdoqquzto'qqizтогуз toguzтоғыз toğızтугыз tuğız"yhdeksän"onono'nон onон onун un"kymmenen

Muuta sanastoa +TurkkiAzeriUzbekkiKirgiisiKazakkiTataariSuomievevuyүй üyүй üyөй öy"koti"ataataotaата ataата ataата ata"isä"anneanaonaэне eneanaана ana"äiti"oğuloğulo'g'ilуул uulул / ұғыл ul / uğılул / угыл ul / uğıl"poika"kızqızqizкыз qızqızкыз qız"tyttö"sözsözso'zсөз sözsözсүз süz"sana"dildiltilтил tilтіл tilтел tel"kieli"kışqışqishкыш qışқыс qısкыш qış"talvi"sususuvсуу suuсу suсу su"vesi"taşdaştoshташ taşтас tasташ taş"kivi"benmənmenмен menмен menмин min"minä"benimmənimmeningменин meninменің meniñминем minem"minun"bizbizbizбиз bizбіз bizбез bez"me"bizimbizimbizningбиздин bizdinбіздің bizdiñбезнең bezneñ"meidän"

Esimerkkejä yhteisestä arabialais-persialaisesta sanastosta: +TurkkiAzeriUzbekkiKirgiisiKazakkiTataariSuomihoş geldiniz!xoş gəlmisiniz!xush kelibsiz!кош келдиңиз! qoş keldiñiz!қош келдіңіз! qosh keldiñiz!хуш килдегез! xuş kildegez!"tervetuloa!" (monikko / teitittely)selam!salam!salom!салам! salam!салам! salam!сәлам! səlam!"tervehdys!"cumacüməjumaжума cumaжұма cumaҗомга comğa"perjantai"dünya / alemdünya / aləmdunyo / olamдүйнө düynöдүние / әлем dünie / älemдөнья / галәм dönya / ğaləm"maailma"herhərharар arәр ärһәр hər"jokainen"saatsaatsoatсаат saatсағат sağatсәгать səğət"aika / kello"mümkünmümkünmumkinмүмкүн mümkünмүмкін mümkinмөмкин mömkin"mahdollinen"doğal / tabiitəbiitabiiyтабиғи tabiğiтабиғи tabiğiтабигый tabiği"luonnollinen"tarihtarixtarixтарых tarıxтарих tarihтариһ tarih"historia"kitapkitabkitobкитеп kitepкітап kitapкитап kitap"kirja"hizmethidmətxizmatкызмат qızmatқызмет qızmetхезмәт xezmət"työ[nteko]"ümitümidumidүмүт ümütүміт ümitөмет ömet"toivo"

Katso myös Indouralilaiset kielet Uralilais-altailaiset kielet

Huomautuksia

Lähteet Jaakko Anhava. Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, [Helsinki] 1998. s. 137–143.

Viitteet

Aiheesta muualla

Wikipedia azeriksi Wikipedia kazakiksi Wikipedia kirgiisiksi Wikipedia tataariksi Wikipedia turkiksi Wikipedia turkmeeniksi Wikipedia uzbekiksi

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit