Kuninkaiden kuningas (myös kuninkaitten tai kuningasten kuningas) oli alkuaan itämainen arvonimi, jota käyttivät Babylonian ja Persian kuninkaat sekä Egyptin faaraot. Myöhemmin se on ollut myös Iranin šaahin ja Etiopian keisarin arvonimenä.
Raamatussa nimitystä käytetään sekä Jumalasta että Kristuksesta Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle ja Johanneksen ilmestyksessä, Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997, . Jumalaa tarkoittavana se esiintyy myös joissakin virsissä, esimerkiksi Julius Krohnin isänmaallisessa virressä Oi kuningasten kuningas (nykyisessä virsikirjassa virsi 580).
Lähteet
Luokka:Kuninkaalliset arvonimet