thumb|oikea|220px|Hirvenkello (Campanula cervicaria) thumb|oikea|220px|Kääpiökello (Campanula cochleariifolia) thumb|oikea|220px|Kurjenkello (Campanula persicifolia) Kellot eli sinikellot (Campanula) on noin 440 ruohovartista kasvilajia käsittävä suku kellokasvien heimossa. Lajirunsaimpia kellot ovat Välimeren alueella, erityisesti sen itäpuolella. Euroopassa lajeja on 140–150 ja samoin Turkissa runsaasti. Kelloja kasvaa myös troopiikin alueella vuoristoissa. Jotkin harvat lajeista ovat varpumaisia, kuten Azoreilla kasvava azorienkello (Campanula vidalii). Sukuun sisältyy suuri määrä koristekasveina viljeltyjä lajeja, ja kelloista on paljon jalostettu näyttävästi kukkivia lajikkeita. Toisaalta kelloihin kuuluu lajeja, jotka etelämpänä ovat hankalia rikkakasveja, kuten Suomessa vanhana koristekasvina tunnettu vuohenkello (C. rapunculoides).
Ulkonäkö Kellot ovat tavallisesti monivuotisia ruohovartisia kasveja. Niiden lehdet ovat varressa kierteisesti. Kukan terälehdet ovat osin yhteenkasvaneet kellomaiseksi teriöksi, jonka mukaan kellot ovat suomenkielisen nimensä saaneet. Teriö on väriltään usein sininen tai valkea.Hämet-Ahti et al. 1998.
Kellolajeja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa esiintyviä kellolajeja:Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 103–104.) Harakankello (Campanula patula) Herttakello (Campanula alliariifolia) Hiirenkello (Campanula erinus) Hirvenkello (Campanula cervicaria) Karpaattienkello (Campanula carpatica) Kauriinkello (Campanula rapunculus) Ketunkello (Campanula ramosissima) Kiirunankello (Campanula uniflora) Kissankello (Campanula rotundifolia) Lapinkissankello (C. rotundifolia subsp. gieseckiana) Metsäkissankello (C. rotundifolia subsp. fennica) Niittykissankello (C. rotundifolia subsp. rotundifolia) Pohjankissankello (C. rotundifolia subsp. kemensis) Tunturikissankello (C. rotundifolia subsp. groenlandica) Kurjenkello (Campanula persicifolia) Lehtokurjenkello (C. persicifolia subsp. persicifolia) Tarhakurjenkello (C. persicifolia subsp. sessiliflora) Maariankello (Campanula medium) Maitokello (Campanula lactiflora) Partakello (Campanula barbata) Peurankello (Campanula glomerata) Ahopeurankello (C. glomerata subsp. glomerata) Loistopeurankello (C. glomerata 'Speciosa') Nukkapeurankello (C. glomerata subsp. farinosa) Pisamakello (Campanula punctata) Rastaankello (Campanula lusitanica) Sammakonkello (Campanula aparinoides) Ukonkello (Campanula latifolia) Varsankello (Campanula trachelium) Euroopanvarsankello (C. trachelium subsp. trachelium) Vuohenkello (Campanula rapunculoides)
Muualla esiintyviä kellolajeja: Campanula alpestris – alppikello Campanula americana – amerikankello Campanula armena – armeniankellokki (syn. Symphyandra armena) Campanula asperuloides – kääpiösininuppi Campanula bellidifolia – kaunokello (sama suomenkielinen nimi kuin lajilla Campanula longistyla) Campanula betulifolia – koivukello Campanula bononiensis – bolognankello Campanula cashmiriana – kašmirinkello Campanula cochleariifolia – kääpiökello Campanula collina – mäkikello Campanula cretica – kreetankellokki (syn. Symphyandra cretica) Campanula delicatula Campanula dichotoma Campanula drabifolia – kynsimökello Campanula elatines Campanula fragilis – neidonkello Campanula garganica – italiankello Campanula hawkinsiana – kreikankello Campanula heterophylla Campanula hofmannii – balkaninkellokki (syn. Symphyandra hofmannii) Campanula incurva – paperikello Campanula isophylla – morsiuskello Campanula jacquinii – pikkusininuppi Campanula laciniata Campanula longistyla – kaunokello (sama suomenkielinen nimi kuin lajilla Campanula bellidifolia) Campanula occidentalis – teneriffankello Campanula ochroleuca – kermakello Campanula pendula – kaukasiankellokki Campanula peregrina – siipiruotikello Campanula portenschlagiana – muurikello Campanula poscharskyana – tähtikello Campanula primulifolia – iberiankello Campanula pulla – itävallankello Campanula pyramidalis – ritarinkello Campanula rhomboidalis – keijunkello Campanula sarmatica – kaukasiankello Campanula sartorii – sartorinkello Campanula saxatilis Campanula saxatilis subsp. cytherea Campanula sibirica – siperiankello Campanula speciosa – pyreneittenkello Campanula tachasamense – temppelikello Campanula takesimana – täpläkello (Voidaan yhdistää samaksi lajiksi pisamakellon Campanula punctata kanssa.) Campanula thyrsoides – tähkäkello Campanula tridentata – armeniankello Campanula versicolor – tuoksukello Campanula wanneri – romaniankellokki (syn. Symphyandra wanneri)
Lisäksi kellojen sukuun on aiemmin sijoitettu azorienkello (Azorina vidalii, syn. Campanula vidalii).
Risteymiä Campanula × haylodgensis – enkelikello Campanula × pulloides – mustekello Campanula × wockei – pepinkello
Lisäksi useita erilaisia koristekasveina käytettäviä risteymiä kutsutaan yhteisnimellä tarhakello.
Kellot Suomessa Suomessa kelloja kasvaa koko maassa etelärannikolta Lapin tuntureille. Kymmentä eri kellolajeja tavataan vakiintuneena. Niistä neljän, kiirunan-, kurjen-, varsan- ja kissankellon, katsotaan olevan alkuperäisiä. Loput ovat vanhoja tai uusia tulokaslajeja. Lisäksi neljä lajia, hiiren-, rastaan-, maarian- ja ketunkello, on havaittu hyvin harvinaisina satunnaistulokkaina. Vierasperäinen laji on myös sammakonkello, joka on levinnyt Pohjois-Amerikasta heinänsiemenen mukana, ja jota kasvaa Pohjoismaissa vain muutamassa paikassa Hämeessä. Lajeista selvästi yleisimmät ovat kissankello ja harakankello, joista kissakello kasvaa koko maassa. Kissankello on Keski-Pohjanmaan maakuntakukka.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Kellot (sinikellot) – Campanula Funet: Kellot (Campanula)
*