200px|thumb|right|Pohjois-Korean sijainti
Pohjois-Korean energiapolitiikka kertoo Pohjois-Korean energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot.
Energiantuotannossa Pohjois-Korea on ollut lähes omavarainen. Energiankulutus asukasta kohti oli IEA:n mukaan alle 10 % Etelä-Koreaan verrattuna vuonna 2007. Pohjois-Korean väestömäärä oli noin puolet Etelä-Korean väestöstä vuonna 2007 (24 milj/48 milj). Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2007 oli alle 5 % Etelä-Koreaan verrattuna (18,1/412,0). Key world energy statistics 2009 IEA
Sähköä ei kuitenkaan ole läheskään kaikkialla saatavilla. CIA:n mukaan vuonna 2017 vain 36 % kaupunkialueista ja 11 % maaseudusta on sähköverkon piirissä.
Pohjois-Korea on julkaissut tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 16,4 % joka vuosi 2030 mennessä, ja vähentää kasvihuonekaasuja yhteensä 36 prosenttia.
Energiantuotanto ja vienti thumb|Pohjois-Korea lähes sähköttömänä yöllä satelliittikuvassa Pohjois-Korea tuottaa noin puolet sähköstään vesivoimalla, ja loput hiilivoimalla ja öljyllä.
Energiantuotanto Sähkön Energian Energian Väestö kulutus CO2 tuotanto vienti (milj.) (TWh) Mt Mtoe Mtoe 1990 20,2 25,1 116 33,2 4,3 1995 21,8 19,8 75 21,9 2,0 2000 22,9 16,3 70 19,7 1,0 2005 23,9 19,3 75 21,3 -0,7 2010 24,5 18,2 49 7,8 -1,9 2015 25,1 11,6 22 14,3 -11,0
Vesivoima
Vesivoimaloita on lukuisia, erityisesti Chongchon-joen varrella. Huichonin vesivoimalassa on kymmenen patoa tuottamassa sähköä.
Vesivoimalat kuitenkin kärsivät Pohjois-Korean sääolosuhteista. Ankarat talvet aiheuttavat sekä vesipulaa että laiterikkoja, sekä kuumat kesät voivat pysäyttää voimalat kuivuuden vuoksi.
Kivihiili ja öljy
thumb|Pyongchonin lämpövoimala Pjongjangissa Pohjois-Korealla on kattavat kivihiilivarannot, ja se onkin ollut yksi maan vientituotteista. Kansainvälisten pakotteiden johdosta vienti on kuitenkin tyrehtynyt ja hiiltä on ryhdytty käyttämään polttoaineena aiempaa laajemmin maan sisällä.
Kiina on toimittanut Pohjois-Korealle teknologiaan kivihiilen muuntamiseen kaasuksi, jotta sitä voitaisiin käyttää logistisesti tehokkaammin hyödyksi. Hiilen hyödyntäminen kaasumuodossa on kuitenkin itse hiiltä haitallisempi ilmastolle.
Pohjois-Koreassa on vain yksi öljyä käyttävä voimala. Maan öljyn käyttö on kokonaan Kiinasta tuodun öljyn varassa, ja tuontirajoitusten kiristyessä se alkoikin vuonna 2015 muuttamaan viimeistä öljyvoimaansa hiilivoimalaksi.
Ydinvoima
Pohjois-Korealla ei ole ydinvoimaa tuotantokäytössä, mutta se on kehittänyt sitä 60-luvulta asti Yongbyonin ydintutkimuslaitoksessa. Voimalaa on pyritty käyttämään myös ydinaseen kehittämiseen ainakin 90-luvulta asti.
Uusiutuva energia
Tuuli- ja aurinkovoimaloita rakennetaan sekä vanhoihin voimaloihin että uusien voimaloiden yhteyteen. Lisäksi aurinkoenergiaa hyödynnetään erityisesti kansalaisten toimesta paikkaamaan epävakaata sähköntuotantoa. Arviolta jopa 55 % talouksista on käytössään halpa ja pienitehoinen aurinkovoimala.
Aurinkoenergian osuus tuotannosta on kansainvälisten arvioiden mukaan pieni, vain 0,1 % kokonaistuotannosta.
Katso myös Kestävä kehitys alueittain ja maittain
Lähteet
Energiapolitiikka Luokka:Energiapolitiikka Aasiassa