thumb|Saaren kartanon päärakennus. Arkkitehti Jarl Eklund.
Saaren kartano on Mäntsälässä sijaitseva kartano, jossa toimii Mäntsälän maatalousoppilaitos. Päärakennus edustaa italialais-pohjoismaista tyyliä. Arkkitehti Jarl Eklund suunnitteli kartanon uuden päärakennuksen vuonna 1927 ja se valmistui vuonna 1930. Kartano on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.
Historia pienoiskuva|Carl Albrecht Sederholmin rakennuttama päärakennus. Kartanon historia juontaa 1500-luvulle jolloin se oli nimeltään Rautasaaren ratsutila. Kartanon omistajina oli von Essenin ja Fischerin suvut. Fischerit omistivat kartanon lähes sadan vuoden ajan, jonka jälkeen suku myi kartanon Sederholmin suvulle.
Kartano päätyi Sederholmin suvun omistukseen 1700-luvun loppupuolella. Kauppaneuvos Johan Sederholmin poika maanviljelijä Carl Albrecht Sederholm osti kartanon vuonna 1796. Carl Albrecht Sederholm oli koulutukseltaan tuomari ja hän sai kuninkaallisen sihteerin arvonimen. Carl Albrecht Sederholm innostui filosofi Jean-Jacques Rousseaun luontoajatuksista, jonka takia hän siirtyi maanviljelijäksi. Ennen Saaren kartanon isännyyttä hän omisti Helsingissä Pukinmäen ja Kumpulan kartanot. Carl Albrecth Sederholm rakennutti uuden mansardikattoisen päärakennuksen ja viljamakasiinin. Hän kohensi kartanon myllyn ja sahan. Carl Albrecht Sederholmin ja hänen pojan Claes Jakob Sederholmin ja hänen pojanpojan Carl Fredrik Sederholmin aikana kehitettiin maanviljelyä ja metsätaloutta. Sederholmit hankkivat uusia koneita sekä kokeilivat uusia viljelymenetelmiä. Carl Albrecht Sederholm rakennutti Ylikartanon (Tivoli), joka toimi hänen eläkepäivien erakkomajana.
Carl Fredrik Sederholm sairastui parantumattomalla tavalla. Hän myi kartanon serkun pojalleen Carl Victor Bromsille vuonna 1878, jonka isoäiti oli Sederholmeja. Toinen omistaja oli Axel Ludvig Palm, joka oli Carl Fredrik Sederholmin sisaren poikapuoli.
De la Chapellen suku osti kartanon Sederholmin perhepiiriltä vuonna 1884. Kartanossa on aikoinaan toiminut vapaaherra Richard Casimir de la Chapellen omistama Saaren Tulitikkutehdas. 1900-luvun alussa tuhatkunta ihmistä sai Mäntsälässä elantonsa tulitikkuteollisuudesta, joka kattoi kolmanneksen koko maan tulitikkutarpeesta. Tulitikkutehtaasta on enää palaneet rauniot jäljellä. Kartanon historia sivuaa myös Mäntsälän kapinaa.Jukka Sihvonen: Syttyy miten sattuu – Tulitikkuja etsimässä, s. 125. TM, Tekniikan maailma 18/09 Tehtaan toimintaa jatkanut de la Chapellen poika Knut de la Chapelle kuoli velkaantuneena vuonna 1934 ja samana vuonna päättyi de la Chapellen suvun aikakausi kartanon omistajina. Tulitikkutehtaan toiminta päättyi, kun ruotsalaisen Ivar Kreugerin omistama Svenska Tändsticks Aktiebolaget osti maailmanlaajuisen monopolin saadakseen tehtaan salanimellä Saaren tulitikku ja tuhosi koneet vuonna 1935.
Vararikkoon menneestä kartanosta suunniteltiin Suomen tasavallan presidentin viikonloppuasuntoa vuodesta 1935. Asutushallitus osti kartanon vuonna 1935. Asutushallitus päätti kunnostaa kartanon presidentin viikonloppuasunnoksi. Kartano toimi sisäasiainministeri Urho Kekkosen kesäasuntona vuonna 1937. Kekkosen lisäksi muutkin Suomen valtioneuvoston jäsenet käyttivät kartanoa. Talvisota käynnistyi vuonna 1939 ja viikonloppuasunto-hankkeesta luovuttiin varojen puutteen takia. Kartano toimi Sofianlehdon lastenkodin sijoituspaikkana talvisodan aikana. Jatkosodan aikana kartano toimi sotainvalidien toipumispaikkana. Toisen maailmansodan jälkeen Invalidisäätiö perusti kartanoon sotainvalidien ja orpolapsien oppilaitoksen. Kartanossa toimi myöhemmin Mäntsälän maatalousoppilaitos.Saaren kartanon historia, KeudaPäijät-Hämeen Museo
Nykyään kartano toimii Keudan maatalous-, puutarha-, luonto- ja ympäristöalan koulutuspaikkana. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto toimii kartanolla.
Kuvagalleria
Lähteet
Aiheesta muualla Tasavallan presidentin uusi palatsi?, Suomen Kuvalehti, 24.08.1935, nro 34, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Palatsi, jolle ei ole keksitty käyttöä. Saaren kartanon päärakennus presidentin viikonloppulinnaksi, Kuva, 26.10.1938, nro 22, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Mäntsälän kartanot Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa Luokka:Mäntsälän historia