Olkainaranen (Touit surdus) on Brasilian itä- ja koillisosissa kotoperäisenä esiintyvä papukaijalaji. Heinrich Kuhl kuvaili sen holotyypin Brasiliasta vuonna 1820.IBC
Ulkonäkö Olkainaranen on noin 16 senttimetriä pitkä nokasta pyrstön kärkeen ja painaa oletettavasti noin 60-70 grammaa.
Olkainaranen on suurimmaksi osaksi vihreä lintu. Sillä on nimensä mukaan ruskea, pitkittäinen laikku siipensä päällä. Kasvoillaan sillä on kellertävää väriä. Pyrstö näyttää suljettuna vihreältä, mutta levitettynä se paljastuu olevan suurimmaksi osaksi oranssinkeltainen.
Levinneisyys, elinympäristö ja uhanalaisuus Olkainarasia esiintyy Koillis-Brasiliassa (Paraíba, Pernambuco, Alagoas ja Sergipe) sekä Kaakkois-Brasiliassa Bahiasta etelään Rio de Janeiroon. 2000-luvulla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan yksi yleisimmistä metsäpapukaijoista Alagoasin atlanttisessa metsässä ja Muricin ekologisella asemalla, missä niitä elää 50-100 yksilön populaatio. Kaikkiaan lintuja on alle 10 000, ja ne elävät pirstaloituuneina alle tuhannen linnun populaatioiksi.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on arvioinut olkainarasen vuodesta 2004 alkaen vaarantuneeksi lajiksi. Sitä ennen se luokiteltiin kymmenen vuoden ajan erittäin uhanalaiseksi. Uhanalaisuuden suurin syy on populaation pieni koko ja elinalueiden metsäkato.
Olkainaranen viihtyy ikivihreissä metsissä alangoilla ja niiden viereisillä vuoristorinteillä, myös varttuneissa talousmetsissä. Ryhmien on havaittu liikkuvan pitkiäkin matkoja metsikköjen välillä, jopa kaupunkialueiden yli. Ainakin Rio de Janeirossa se saattaa muuttaa vuodenaikojen mukaan sinne missä sopivaa ravintoa kypsyy.
Lähteet
Luokka:Punaviheraraset Luokka:Uhanalaiset linnut