Velkoja on velkasuhteen osapuolena oleva henkilö tai oikeushenkilö, jolla on saamisoikeus toista osapuolta eli velallista kohtaan.Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993. Velan oikeusperusteena voi olla velallisen antama sitoumus, sopimus, vahingonkorvausvelvollisuuden aikaansaanut teko, perusteettoman edun saaminen tai viranomaisen päätös.Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965. Jos velkojia on useita eli kyseessä on yhteisvelkasuhde, he määräävät koko velasta yhteisesti ja kukin voi vaatia velalliselta vain omaa osuuttaan.Spectrum, WSOY 1976–1983, hakusana velkasuhteet, osa 13 sivu 209.
Velkojalla, jonka saatavan perusteella on ulosmitattu osuus kuolinpesästä, on pesän osakkaan lailla oikeus vaatia perinnönjakoa.Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, , osa III palsta 440. Kuolinpesän osakkaan ulosmittausvelkojalla on myös oikeus saada tuomioistuin määräämään kuolinpesälle pesänselvittäjä.Encyclopædia iuridica fennica, osa III palsta 478 Konkurssivelkoja on saatavan haltija, joka on konkurssivalvonnassa valvonut vaateensa.Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 183. Velkojainkokous on konkurssipesässä ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jossa konkurssivelkojan äänivallan suuruus riippuu saatavan suuruudesta.Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 833. Velkojainkuulustelu on alioikeuden istunto, jossa ratkaistaan, onko edellytyksiä täysimittaiseen konkurssimenettelyyn vai lopetetaanko menettelyn jatkaminen.Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 834. Velkojansuoja tarkoittaa varallisuusoikeuden haltijalle kuuluvaa suojaa ulosmittauksen toimittamisen tai konkurssin alkamisen jälkeen ilmaantuvia velkojia vastaan.Encyclopædia iuridica fennica, osa I palsta 998–999.
Lähteet
Luokka:Velvoiteoikeus