Osituksen moite on muutoksenhakukeino osituksessa tapahtuneen virheen korjaamiseksi. Sen avulla haetaan muutosta toimitusositukseen tai vaaditaan sovinto-osituksen julistamista pätemättömäksi, koska se on tehty väärässä muodossa. Osituksen moite pannaan vireille käräjäoikeudessa tekemällä moitekanne osituksen toista osapuolta vastaan. Kanne on nostettava kuuden kuukauden aikana toimitusosituksen ratkaisun valmistumisesta tai sovinto-osituksen tekopäivästä.Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1994–1999, , osa III palstat 406–407.
Sovinto-osituksen moiteperusteena voi olla ainoastaan se, ettei sovinto-ositusta ole tehty perintökaaren (40/1965, 23:9) säätämässä muodossa. Sovinto-osituksen tulee olla tehty kirjallisesti, osapuolten on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän henkilön on todistettava allekirjoitukset oikeiksi. Toimitusosituksen moite perustuu yleensä siihen, että kanteen nostaja on tyytymätön pesänjakajan johonkin ratkaisuun. Omaisuuden arvon määrittely voidaan katsoa väärin tehdyksi, vastikkeen vaatimiseen olisi pitänyt suostua, varoilla on katettu olematon velka tai ositusta olisi pitänyt sovitella (osituksen sovittelu).
Koska sovinto-ositus on varallisuusoikeudellinen oikeustoimi, sen muuttamiseen tai kumoamiseen voidaan käyttää sopimusoikeudellisia sääntöjä. Sovinto-ositus on julistettava tuomioistuimessa pätemättömäksi, jos sitä rasittaa oikeustoimilain (228/1929, 3 luku) mukainen tai sopimusoikeudellisiin normeihin perustuva pätemättömyysperuste. Sovinto-osituksen kohtuullisuutta arvioidaan oikeustoimilain 36 pykälän ja avioliittolain (234/1929) 103b §:n perusteella. Pätemättömyyteen ja kohtuuttomuuteen perustuva väite on esitettävä kohtuullisessa ajassa sovinto-ositussopimuksen tekemisestä. Toimitusositus voi olla pätemätön, jos se koskee väärää omaisuutta, asianosainen ei ole ollut sen teon aikana oikeustoimikelpoinen tai se perustuu asianosaisen antamiin virheellisiin tietoihin.
Lähteet
Luokka:Perheoikeus