Ullavan kirkko sijaitsee Kokkolassa, entisen Ullavan kunnan keskustaajamassa. Ullava sai kappeliseurakunnan oikeudet 1797 ja itsenäistyi kokonaan emäseurakunta Kälviästä 1904. Vuodesta 2006 alkaen se on ollut kappeliseurakunta, joka kuuluu Kaustisen ja Ullavan seurakuntaan. Päädyistään viistetty, kahdeksankulmainen tukipilarikirkko on rakennettu 1783. Ullavan kirkko ja kellotapuli muodostavat pienen keskipohjalaisen kappeliseurakunnan 1700-luvun loppupuolella muodostuneen, hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön.
Muutos- ja korjaustyöt Myöhemmissä muutoksissa Ullavan kirkon alkuperäinen rakenteellisuus on peittynyt koristeiden ja lisäyksien alle. Kirkko korjattiin Lauri Heikki Kuorikosken johdolla 1900. Tuolloin kirkon runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta sekä ristikeskukseen lyhtytorni. Vanhan pitkälle seinälle rakennetun sakariston korvasi alttarirakennelman taakse rakennettu uusi sakaristo. Kirkko sai aikakaudelle tyypillisen vuorauksen, ja räystäisiin lisättiin nikkarityylisiä koristeita. 1957–1958 peruskorjauksen yhteydessä kirkkoa pyrittiin palauttamaan vuoden 1900 korjausta edeltävään asuun, muun muassa saarnastuoli entistettiin, sisäseiniin palautettiin vanhinta kerrosta vastaava vaaleanpunainen sävy, ja ulkoseinien keltainen väri vaihtui punaiseksi. Kirkon ikkunat ovat pyörökaariset.
Esineistö Alkuperäisintä sisustusta edustavat koristeellinen saarnastuoli sekä virsitaulu. Monikulmaisen saarnastuolin sivuihin on maalattu evankelistat sekä Kristus ravitsemassa syntisiä. Sisäkatto on uusittu ilmeisesti vuoden 1900-korjauksessa. Alkuperäinen laipiomuoto lienee tynnyriholvi. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1928 ullavalainen 18-vuotias Veikko Vionoja, silloiselta sukunimeltään Laine, jonka synnyinkoti on kirkon lounaispuolella. Taulun aiheena on ristiinnaulittu. 1950-luvun lopun korjauksen yhteydessä kirkkoon hankittiin myös 13-äänikertaiset Jehmlich-Fazer-urut, joiden julkisivun suunnitteli arkkitehti Krister Korpela.
Muistomerkit ja hautausmaa Kiviaidalla pääosin rajatussa kirkkopihassa on sankarivainajien sekä nälkävuosina kuolleiden muistomerkit. Varsinainen hautausmaa sijaitsee kauempana, ja sinne johtaa kirkkopihasta koivukuja.
Kellotapuli pienoiskuva|267x267px|Ullavan kirkon vaivaisukko. Kirkon lounaispuolella seisoo erillinen, korkea kolminivelinen kellotapuli. Kirkon ja tapulin rakentamista johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Tapulissa on ollut Veikko Vionojan maalaamiksi tai ainakin ideoimiksi oletetut koristemaalaukset, jotka peitettiin korjaustyössä 1990-luvulla. Niiden esille saaminen on koettu vaivalloiseksi, ja työn onnistumistakin epäiltiin.Taiteilijan työn päälle vedettiin seinämaali – nyt Ullavan tapulin koristemaalaukset tehdään uudestaan Yle uutiset 2.7.2017 Siksi maalaukset tehtiin entisenlaisiksi maalaamalla ne uudestaan peittomaalin päälle kesän 2017 aikana. Kuviot kuulsivat maalin alta, ja lisäksi ne maalannut maalarimestari käytti hyväksi vanhoja valokuvia.Taiteilijan koristemaalaukset pelastettiin seinämaalin alta Yle uutiset 2.8.2017
Seurakuntatalo pienoiskuva|275x275px|Sankarihautausmaan muistomerkki kesällä 2017. Tapulin ja Ullavantien väliin rakennettiin seurakuntatalo 1978. Sen salin alttaritauluna on kirkon alttaritaulun luonnos.
Lähteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita Vaasan läänissä. Vaasan läänin seutukaavaliitto. Vaasa 1978.
Viitteet
Aiheesta muualla Ullavan kirkko Kaustisen ja Ullavan seurakunnan sivulla Valokuvia Museoviraston sivulla
Luokka:Kokkolan kirkot Ullavan kirkko Luokka:Ullava Luokka:Suomen 1700-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat