thumb|right|400px| Villiä viljaa ja ruohoa nykypäivän Israelissa. Maanviljelyn synty Lähi-idässä oli maatalouden historian se vaihe, jolloin Lähi-idässä siirryttiin villiviljan keräilystä sen viljelyyn. Tämä tapahtui noin 13 000 – 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisiä viljeltyjä viljoja olivat vehnä ja ohra nykyisten Syyrian ja Israelin seuduilla. Jääkauden lopussa tapahtui ilmaston muutoksia. Riista ja kasvisto niukkenivat. Kuivuutta sietävät keräillyt viljat yleistyivät. Tämä helpotti sen huomaamista, että vilja itää siemenistä. Varhaisesta viljan käsittelystä kielivät muinaiset piikivisirpit, jauhinkivet, varastokuopat ja huhmareet. Samoihin aikoihin tajuttiin, että eläimiä voi käyttää karjana: lammas ja vuohi olivat varhaisimmat kotieläimet. Tästä historian vaiheesta käytetään myös nimitystä neoliittinen vallankumous.

Lähi-idästä maanviljely levisi maanviljelijöiden mukana niin Eurooppaan kuin Intiaan ja Pohjois-Afrikkaan. Lähi-idän kasveista ja eläimistä löytyi useita domestikaatioon sopivia lajeja, mikä suosi maanviljelyn kehitystä. Maanviljely syntyi itsenäisesti myös Väli-Amerikassa, Kiinassa ja Uudessa-Guineassa. Viljelyn alku aiheutti aikaa myöten väestönkasvua. Asutus kiinteytyi. Se loi uusia keksintöjä, kuten saviastiat ja metallinkäsittelytaidon. Tämä johti lopulta ensimmäisten sivilisaatioiden syntyyn noin 4500–3000 eaa.

Tausta

Hedelmällinen puolikuu

thumb|right|400px|Alue, jolla oli vuonna 7500 eaa. viljelyä

Lähi-idän viljelyn ja karjanhoidon varhainen aloittaminen johtui osin siitä, että siellä oli monia villejä viljamaisia kasveja ja kesytyskelpoisia eläimiä. Osin tämä johtui siitä, että alueella on monenlaisia ympäristöjä, joista toiset ovat kuivia ja toiset kosteita. Lähi-idän pohjoisosissa on Turkista Iraniin ulottuva metsäinen vuoristo, jossa on melko kosteaa. Siellä esiintyy suurina saarekkeina Välimerelle tyypillistä, muun muassa tammea ja valkopyökkiä kasvavaa metsää. Alueella sataa yli 400 mm vuodessa, monesti yli 600 mmCultural atlas of Mesopotamia, Oxford 1990, . s. 22..

Etelämmässä on kuuma ja kuiva autiomaa. Näiden väliin jää Syyriasta Mesopotamian pohjoisosiin ja Iranin vuorten rinteille ulottuva puolikuiva alue, jolla sataa laajalti 200–400 mm. Tätä viljelyyn soveltuvaa aluetta sanotaan Hedelmälliseksi puolikuuksi. Sen eteläpuolella on puoliaavikkoa, jossa sataa noin 100–200 mm. Tämä alue soveltuu ainakin osin lampaiden ja vuohien paimentamiseen. Varsinkin lännessä, mutta osin myös idempänä tuntuu Välimeren vaikutus. Välimeren ilmastolle on tyypillistä kostea talvi ja tukahduttavan kuuma kuiva kesä, millä on oma vaikutuksensa kasvillisuuteen, eläimistöön ja ihmisten kulttuuriin.

Villin ohran ja vehnän edeltäjiä kasvoi Etelä-Israelista Libanoniin Kaakkois-Turkin ja Pohjois-Syyrian rajaseudulle ulottuvalla noin 200 kilometrin levyisellä kaistaleella. Tämä viljakaistale jatkui aivan Pohjois-Irakin ja Turkin rajalle ja Iranin Zagrosvuorille astiMesoatlas, s. 25Past Worlds, s. 80. Kaistale muistuttaa muodoltaan jossain määrin puolikuun sirppiä. Suuressa osassa tätä aluetta sataa yli 200 mm, paitsi Etelä-Levantissa. Vuohia ja lampaita eli samalla vyöhykkeellä, minkä lisäksi niitä tavattiin laajalla alueella Etelä-Turkissa ja Luoteis-IranissaMesoatlas, kartta s. 20past Worlds, s. 80.

Rajuja ilmaston muutoksia jääkauden lopussa

Ei tiedetä varmaa syytä siihen, miksi maanviljely alkoi Lähi-idässä juuri jääkauden päättymisen aikoihin. Yksi syy siihen saattoivat olla rajut ilmastonmuutokset, jotka muuttivat Lähi-idän ympäristöä välillä kuivaksi, välillä kosteaksi. Jääkauteen liittyneen kovan kuivuuden hellittäessä ilmaston lämpeni ja sade lisääntyi koko maapallolla, nimenomaan Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Sahara alkoi kuivua. Eräiden arvioiden mukaan maanviljely alkoi ilmaston kuivuessa nuoremmalla dryaskaudella 12 800 vuotta sitten.. Nämä johtivat jollain tavoin maanviljelyn omaksumiseen Hedelmällisen puolikuun alueella. Ruista saatettiin viljellä Tell Abu Hureyrassa jo noin 11 000 eaa., mutta laajemmalle maanviljely levisi vasta joskus 9000–7500 eaa.Bellwood 2005, 54.

Noin 12500 eaa. Lähi-idässä oli rannikoilla tammimetsiä ja muualla kosteaa aroaBrian M. Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Otava 2003. Luku Mistä maanviljelys alkoi?, s. 114–. Arolla eli monia syötäväksi kelpaavia suuria eläimiä. Silloin riista riitti ihmisille ja he asuivat paikoillaan. Tammenterhot ja pistaasipähkinät olivat näitä kasvavilla tammimetsävyöhykkeellä eräs ravinnon lähdeFagan 2008,.

Noin 11500 eaa. ilmasto oli kosteimmillaan Lähi-idässä , ja sen takia syntyi villiviljalajeja, jotka tuottivat suuria tähkiä. Mutta noin 11 000–10 600 vuotta eaa.Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 116. ilmasto viileni nuorempaan dryaskauteen, mikä kuivatti ilmastoa Lähi-idässä. Tämä vähensi riistan määrä, ajoi ihmiset vaeltamaan riistan perässä ja lisäsi villiviljan keräilyä. Noin 11 000–9 500 eaa. vallitsi kuivuus, jolloin ihmiset asuivat mm. jokien ja lähteiden lähelläFagan 2008, s. 171. Kosteilla paikoilla kasvoi eniten syötäväksi kelpaavia kasveja, ja myös riistaeläimet viihtyivät niissä. Ilmaston kuivuminen suosi ruohokasveja joita villiviljatkin olivatFagan 2008, s. 157. Esimerkiksi Hureyrassa hedelmät ja pähkinät hävisivät 11 000 eaa. ilmaston kuivettua, ja villiviljan ja muiden kasvien siementen keräily lisääntyi, ja noin 10 600 eaa. villit perinteiset viljakasvitkin hävisivät sieltäfagan 2008, s. 157. Viljely alkoikin muualla noin 10 000 eaa., jolloin Hureyra hylättiinFagan 2008, s. 158.

Uudet ilmastonmuutokset preboreaalikauden alussa noin 9600 eaa.Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 117. aiheuttivat riistan vähenemistä ja maanviljelyyn siirtymisen ja asutuksen paikalleen asettumisen.

Keidas vaiko aro

Vuonna 1908 tutkija Pumpelly väitti, että maanviljely alkoi Lähi-idän keitaissa, joissa vesi tuli pääosin pohjavedestä eikä suoraan sateesta. Tunnettu tieteen popularisoija Gordion Childe levitti ajatusta eteenpäin.

Alun perin monet tutkijat olivat sitä mieltä että maanviljely alkoi keidasalueilla, eli suurten jokien varsilla, missä jokien vesi toi viljelyn tarvitsemaa vettä ja lietettä viljakasvien ravinteeksi. Tällainen keidasalue on muun muassa Mesopotamian alanko. Kun varhaisia maatalouskyliä löytyi myöhemmin vuorilta ja niiden juurilta, väite näytti kumoutuvan. Mutta ennen sadeviljelyä maanviljely saattoi olla keidasviljelyä paikoissa, missä joki laski vuorilta kuivalle alueelle. Uusien tietojen mukaan varhaiset maanviljelyasutukset olisivat aina sijainneet Jerikon tapaan vuorilta virtaavien jokien tai luonnonlähteiden lähellä. Veden lähellä sijaitsivat Netiv Hagdud, Gilgal, Tell Aswadm Abu Hureyra ja Mureybatfifa, s. 57. Esimerkiksi Jeriko on juuri Juudean kukkuloilta Jordanin laaksoon virtaavan Wadi el-Mafjarin synnyttämän viuhkan pohjoispuolella. Itse Jerikon vieressä on luonnonlähde. Paikka sijaitsee sadeviljelylle sopivan 300 mm sademäärärajan kohdallaelma, kartta s. 18. Jerikon lähellä on sekä kasteluun että sadeviljelyyn sopivaa maata alle 5 km:n säteelläPast worlds s. 81. Nahal Orenin lähellä on lähinnä sadeviljelyyn sopivaa maataPast Worlds s. 81.

Kehitys Villiviljan keräily Villin viljan keräily saattoi alkaa Etelä-Levantissahttps://www.researchgate.net/figure/Timeline-of-levels-of-plant-management-throughout-the-Epipaleolithic-and-Aceramic_fig3_278017323.

Tehostettu keräily

Ennen varsinaista kasvien viljelyä harjoitettiin Lähi-idässä luultavasti pitkään tehostettua kasvien keräilyä. Tehostetussa keräilyssä esimerkiksi kitketään ja raivataan rikkaruohoja pois tai muuten edistetään kasvin kasvua ja lisääntymistä, muttei viljellä. Seuraava askel oli viljellä villejä kasvilajeja. Sitten viljakasveissa alkoivat näkyä domestikaatiomuutokset. Villin viljan keräily oli Lähi-idässä laajalti tärkeää vielä noin 9000 eaa, ennen kun villiä viljaa alettiin viljellä.

Villiviljan viljely

Villiviljan viljely lienee alkanut noin 9500–9300 eaa. Pohjois-Levantista Pohjois-Irakiin ja Länsi-Iraniin ulottuvalla alueella, jossa aiemmin keräiltiin villiä viljaa. Tällöin villin viljan ja linssien viljely oli jo melko laajaa.Searching for the origins of arable weeds in the Near East George Willcox, Veget Hist Archaeobot (2012) 21:163–167 DOI 10.1007/s00334-011-0307-1. Tällöin oli PPNA-kauden alku. Tyypillinen alkava maanviljelykylä oli Jerf el-Ahmar, ja varhainen täysimittainen maatalouskylä Tell Abu Hureyra.https://www.researchgate.net/figure/Radiocarbon-dates-from-settlements-at-the-beginning-of-agriculture-and-herding-left-and_fig5_291166824. Ruista saatettiin viljellä Tell Abu Hureyrassa jo 11 000 eaa.

Einkorn, emmer ja ohra esiintyvät nykyään villeinä laajalti samoilla alueilla esimerkiksi Syyrian ja Turkin rajalla ja Pohjois-Irakin ja Iranin rajalla[cdavis.edu/gepts/pb143/Lec11/Pb143l11.htm][nas.org/content/106/Supplement_1/9971/F1.expansion.html From wild animals to domestic pets, an evolutionary view of domestication].

Emmervehnän geenitutkimukset viittaavat viljelyn alkaneen Kaakkois-TurkissaGeographic distribution and domestication of wild emmer wheat (Triticum dicoccoides) akan Özkan George Willcox Andreas Graner Francesco Salamini Benjamin Kilian, Genet Resour Crop Evol, Springer 2010, DOI 10.1007/s10722-010-9581-5. Monia villejä viljelykasveja kasvaa nykyään varsinkin Karacadagin vuoristossa Itä-Turkissa Diyabakirin lähellä. Tämä ei todista että viljely olisi alkanut sielläFagan 2008, s. 160, koska aiemmin ympäristö oli toinen. Mutta löydöt viittaavat villiviljan viljelyn alkaneen nykyisten Israelin, Jordanian ja Syyrian alueella Mureibatin ja Jerikon kulttuurialueillaA Contextual Approach to the Emergence of Agriculture in Southwest Asia: Reconstructing Early Neolithic Plant-Food Production Author(s): Eleni Asouti and Dorian Q Fuller Source: Current Anthropology, Vol. 54, No. 3 (June 2013), pp. 299–345 Published by: The University of Chicago Press on behalf of Wenner-Gren Foundation for Anthropological Research Stable URL: http://www.jstor.org/stable/10.1086/670679 . PPNA-kaudella, ehkä keidasalueillaWhere did farming begin. Maanviljely yleistyi toden teolla vasta varhaisella tai keskisellä PPNB-kaudella. Villiviljaa on saatettu siellä viljellä jonkin aikaa, ennen kuin tähkissä näkyvät viljelystä johtuvat muutokset. Luonnonvaraisia viljoja viljeltiin pitkään ennen domestikaatiota. Luonnonvaraisissa viljoissakin esiintyy domestikoidun näköisiä jyviä. Tällöin viljelyn alun todistaminen pelkän viljalöydön pohjalta on vaikeaa.

Domestikoidun viljan viljely Viljan domestikaatio olisi voinut tapahtua jopa muutaman kymmenen vuoden aikana, tai viedä vain muutamia vuosisatojaFagan 2008, s. 163. Ohran ja vehnän domestikaatio tapahtui vuosina 10 000–6500 cal eaa. Domestikoituja lajeja viljeltiin 8500–8000 eaa. muutamassa hedelmällisen puolikuun paikassaPeter Bellwood: First Farmers, The Origins of Agricultural Socities, Blackwell Publishing 2005. s. 58. . Noin 8500 eaa. 50 % viljellystä ohrasta ja vehnästä oli domestikoitua, loput villiä. Qaramelista on löydetty keskimäärin 20 % domestikoitua einkornia, loput villiäCultivation as slow evolutionary entanglement: comparative data on rate and sequence of domestication Dorian Q. Fuller Eleni Asouti Michael D. Purugganan, Veget Hist Archaeobot (2012) 21:131–145 DOI 10.1007/s00334-011-0329-8.

Linssi domestikoitiin Levantissa jo PPNA-kaudella.

Varhaisin domestikoitu vilja ilmestyi noin 8400 eaa. Viljellyt lajit olivat tetraploidinen emmervehnä ja diploidinen einkornvehnä, ohra ja ruis. Pohjois-Mesopotamian-Levantin alueelle. Tällöin oli varhaisen PPNB-kauden loppu. Ensimmäisiä löytöpaikkoja olivat muun muassa Mureybat, Göbekli Tepe ja Jerf el-Ahmar.