Pedja jõgi Viron Länsi-Virumaalla, Jõgevamaalla ja Tartumaalla virtaava pitkä Emajoen sivujoki, joka on Emajoen suurin sivujoki ja Viron neljänneksi pisin joki .

Maantietoa Joki alkaa Länsi-Virumaan maakunnan eteläosissa Pandiveren ylängöllä Väike-Maarjan Simunan kylässä sijaitsevasta Katkun lähteestä (). Joen virtaa alas Pandiveren ylängön etelälaidalla, suurin osa yläjuoksusta sijaitsee Alutagusen alangolla, keskijuoksu sijaitsee pääasiassa Vooremaalla ja alajuoksu Võrtsjärven alangolla . Katkun lähteen alla on heti Mällun myllyjärvi (), joka on padottu Pedjajokeen. Se virtaa ylängöltä alas kohti kaakkoa pääasiassa soistunutta maastoa seuraten. Pedja ylittää ensin kuntarajan ja siirtyy Jõgevan puolelle, jossa jokeen yhtyy ensin vasemmalta tuleva Imukvere jõgi ja sitten oikealta tuleva Salla jõgi. Jõgevassa joki virtaa Vooremaalla, joka on drumliinialuetta. Mutkittelevaa jokea on täällä oikaistu, jolloin rinnakkaisuomien väliin jää metsä- tai suosaaria.

Keskijuoksulla joenuoma on paikoin paljas, ja kallioperä on kalkkipitoista. Joki tekee 10-kilometrisen käännöksen länteen, jossa siihen yhtyy oikealta tuleva Onga jõgi. Pedja jõgea kutsutaan yläjuoksulla tähän asti myös nimellä Avanduse jõgi . Sitten joki kääntyy sen jälkeen kohti etelää ja siellä sijaitsevaa Jõgevan kaupunkia. Kaupungin pohjoispuolella joki haarautuu rinnakkaisuomiksi, joiden väliin jää saaria. Suurin tällainen saari on pinta-alaltaan . Läntinen haara on padottu ja siinä joki on tavallista leveämpi (). Padon alla toimii pieni vesivoimalaitos (teho ). Joki virtaa melko tarkkaan pohjoisesta etelään kaupungin itälaitaa seuraten. Kaupungissa se alittaa esimerkiksi Jõgeva–Mustveen välisen tien ja kaupungin eteläpuolella joki alittaa ensin Tapa–Tartto-rautatien ja seuraavaksi Tartosta Araveteen johtavan kantatien. Kaupunkialueen eteläpuolella sijaitsee Painküla, jossa sijaitsee Painkülan vesivoimalaitos (teho ).

Painkülan alapuolella Härjanurmissa on joki padottu kolmannen kerran . Täällä sijaitsevat Härjanurmin kalanviljelyaltaat, aivan Pedjan partaalla. Valtaosa joen vedestä on ohjattu kulkemaan kala-altaiden kautta. Altaista voi itse pyytää forellia, ja paikan omistaja paistaa sen syöntikuntoon. Kahdeksan kilometri etelään sijaitsee Tõrven vesivoimalaitos (teho ) , josta on muutama kilometri Puurmannin kylään. Kylässä Pedja jõgeen yhtyy vasemmalta tuleva Kaave jõgi. Joen rannassa on myös Puurmannin kartanon rakennuksia ja puisto. Kylän eteläpuolella Pedja jõgi alittaa Tallinna–Tarto-maantien. Kylän jälkeen joki siirtyy soistuneelle Võrtsjärven alangolle, jonne on perustettu Alam-Pedjan luonnonsuojelualue.

Suojelualueella mutkittelee voimakkaasti. Täällä luonnon voimat ovat osallistuneet joen patoamiseen, sillä siellä täällä joen poikki on paksujakin puita estäen tai hidastaen kanoottien kulun. Joki on kuitenkin erinomainen melontajoki rauhallisuutensa ja kauniin luonnon johdosta. Rannat ovat paikoitellen vaikeakulkuisia eivätkä suo rantautumismahdollisuuksia kanootista. Joen ruoikoissa saattaa nähdä jopa satoja sudenkorentoja kauniina päivänä. Puurmannin jälkeen joki kaartaa kohti länttä, missä siihen yhtyy oikealta tuleva Pikknurme jõgi ja muutaman kilometrin päästä Umbusi jõgi. Alinna jokeen yhtyy samalta puolelta vielä Pedja jõen suurin sivujoki Põltsamaa jõgi. Täällä Pedja jõen uomaa seuraa ensin Põltsamaan ja Tarton välinen kuntaraja ja heti jatkoksi Viljandin ja Tarton kuntaraja. Põltsamaa jõen jälkeen on Emajoelle matkaa . Tätä joen osuutta kutsutaan myös Pede jõeksi ja aiemmin Paala jõeksi . Pedja jõgi yhtyy Elvassa Emajokeen noin Võrtsjärven rannasta. Joen leveys täällä on .

Luontoarvoja Joessa eläviä kalalajeja ovat pikkunahkiainen, purotaimen, kirjolohi, hauki, ankerias, särki, sorva, säyne, turpa, mutu, suutari, törö, salakka, punasalakka, lahna, pasuri, rantanuoliainen, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, ahven, kiiski ja kivisimppu.

Valuma-alue Yleistä Pedja jõgi kuuluu Narvanjoen vesistöalueessa Emajoen valuma-alueeseen, joka laskee Peipsijärven ja Narvanjoen kautta Suomenlahden etelärantaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on .

Väitetään, että Põltsamaa jõgi on pitempi ja runsasvetisempi kuin Pedja jõgi. Jos verrataan yhtymäkohdassa kummankin latvahaaran valuma-alueiden pinta-aloja toisiinsa, saadaan Põltsamaa jõelle ja Pedja jõen muulle osalla . Näiden pinta-alat ovat lähes samat, mutta kuitenkin hieman Põltsamaa jõen eduksi. Paikalliset asukkaat ovatkin kutsuneet Pedja jõen alaosaa Peda jõeksi, mikä on myös Põltsamaa jõen rinnakkaisnimi. Jatkossa kohdellaan kuitenkin Põltsamaa jõgi vesistöalueensa pääuomana, kuten virolaiset vesistöviranomaisetkin tekevät.

Pedja jõen sivu-uomia Pedja jõen sivu-uomia on vesistöviranomaisen tietokannassa noin 40 ja niiden koko vaihtelee suuresti. Alla olevaan taulukkoon on koottu niistä suurimmat. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi   pääuomankohta   etäisyysEmajoelle   joenpituus(km)  virtaama(MQ)(m³/s)  valuma-alue(km²)  lähteet    Põltsamaa jõgi 4 136 1 365 2,–,2,1,–,1 Umbusi jõgi 21 36 154 2,–,2,2,–,2 Pikknurme jõgi 31 32 161 2,–,2,2,–,2 Kaave jõgi Puurmani 38 142 2,3,2,2,–,2 Paduvere oja 75 8 15 2,–,2,2,–,2 Onga jõgi Pedja 81 31 98 2,3,2,2,–,2 Koila peakraav 84 12 26 2,–,2,2,–,2 Mõra jõgi Laiuseväljä 87 8 41 2,3,2,2,–,2 Salla jõgi 97 15 24 2,–,2,2,–,2 Imukvere jõgi 102 18 70 2,–,2,2,–,2 Karaski jõgi 116 9 32 2,–,2,2,–,2 Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Keskkonnaregisteristä virtaveden omista tiedoista, 3 = Regio: Eesti teedeatlas.

Valuma-alueen järviä Edellä mainittujen pääuomassa sijaitsevien patoaltaiden lisäksi on valuma-alueella Männikjärv, Sinijärv ja Väinjärv.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Pedja jõgi viib vanajõgedele Pedja, Pede... Emajõgi!

Luokka:Jõgevamaa Luokka:Länsi-Virumaa Luokka:Tartumaa Luokka:Viron joet *