pienoiskuva|262px|Kristianstadin alueella sijainneet entiset pitäjät. pienoiskuva|Ivösjön-niminen järvi kunnan koillisosassa. pienoiskuva|Pyhän Ursulan lähde Ivön saarella. pienoiskuva|Fjälkingen taajama. pienoiskuva|Piispanlinnan rauniot Åhusissa. pienoiskuva|Kumlanin luonnonsuojelualue kunnan etelälaidalla lähellä Itämeren rantaa. pienoiskuva|Forsakarin kahdesta vesiputouksesta ylempi. Ne ovat Skånen korkeimmat vesiputoukset.
Kristianstadin kunta () on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Kristianstad.
Kunnan maapinta-ala on 1 245,22 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 86 641 henkeä (31.12.2021).
Kunta on maapinta-alaltaan Skånen toiseksi suurin Hässleholmin kunnan jälkeen. Vuonna 2007 kunnassa oli 433,06 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 34,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa sijaitsee Vittskövlen linna.
Kuntajaon kehitys Vuoden 1862 kunnallislait astuivat voimaan 1.1.1863, jolloin nykyisen kunnan alueella oli Kristianstadin kaupungin lisäksi 34 maalaiskuntaa. Maalaiskunnat luotiin ikivanhan pitäjäjaon perusteella ja Kristianstadilla oli kaupunginoikeudet vuodelta 1622. Vuonna 1887 entisen Åhusin kaupungin alue samannimisessä Åhusin maalaiskunnassa muutettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Samana vuonna perustettiin vielä Hvilan-niminen taajaväkinen yhdyskunta Norra Åsumin maalaiskuntaan. Åhusin kauppala perustettiin vuonna 1905 erottamalla se maalaiskunnasta. Osa maalaiskuntaa oli kuitenkin Åhusin taajaväkisenä yhdyskuntana vielä vuoteen 1928 asti. Lisäksi perustettiin kaksi muuta taajaväkistä yhdyskuntaa: Tollarp Västra Vramin maalaiskuntaan vuosiksi 1913–1957 ja Önnestad Önnestadin maalaiskuntaan vuosiksi 1931–1966. Vuonna 1941 Norra Åsumin maalaiskunta liitettiin Kristianstadin kaupunkiin, jolloin Vilanin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin seuraavat "suurkunnat": Araslöv (Färlöv, Norra Strö ja Önnestad) Degeberga (Degeberga, Huaröd, Hörröd, Maglehems ja Vittskövle) Everöd (Everöd, Lyngsjö ja Östra Sönnarslöv) Fjälkinge (Fjälkinge, Gustav Adolf, Ivö, Kiaby, Nymö, Rinkaby ja Trolle-Ljungby) Nosaby (Nosaby, Fjälkestad ja Österslöv) Oppmanna och Vånga (aiemmat Oppmanna ja Vånga) Tollarp (Linderöd, Västra Vram ja Östra Vram) Träne (Träne, Djurröd ja Äsphult) Vä (Vä, Köpinge ja Skepparslöv) Lisäksi Åhusin kauppalaan liitettiin loput Åhusin maalaiskunnasta, mutta Kristianstadin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.
Seuraava kuntauudistus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Vuonna 1967 Kristianstadin kaupunkiin liitettiin Araslövin, Nosabyn, Tränen ja Vän maalaiskunnat. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Tuona vuonna muodostettiin Kristianstadin kunta, johon tulivat kuulumaan vuoden 1967 rajojen mukainen kaupunki, Åhusin kauppala sekä Everödin ja Fjälkingen maalaiskunnat. Nykyiset rajansa Kristianstadin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Degeberga, Tollarp ja Oppmanna och Vånga.
Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Kristianstadin kaupungin vaakuna. Myös Åhusin kauppalalla ja kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet13 67316,6 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla4 0624,9 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla4 2155,1 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa60 56073,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 386 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 658 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 20,3 % 18–64-vuotiaat: 59,5 % 65 vuotta täyttäneet: 20,3 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 26 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,5 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 914 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Kristianstad 35 711 2 Åhus 9 423 3 Tollarp 3 284 4 Hammar 2 057 5 Fjälkinge 1 690 6 Önnestad 1 378 7 Degeberga 1 291 8 Norra Åsum 1 264 9 Färlöv 1 026 10 Viby 991 11 Gärds Köpinge 936 12 Everöd 885 13 Arkelstorp 768 14 Rinkaby 745 15 Vinnö 536 16 Hammarslund 461 17 Balsby 430 18 Österslöv 414 19 Linderöd 404 20 Yngsjö 302 21 Övesholm 299 22 Östra Sönnarslöv 294 23 Bäckaskog 293 24 Torsebro 270 25 Huaröd 242 26 Vittskövle 235
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hammarin taajaman nimi oli aiemmin Palestina ja Vibyn nimi Håslöv.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Bjärlöv Maglehem Nymö Skepparslöv Vanneberga Vä Öllsjö Önnestads Backar
Luettelossa mainituista taajamista Vä ja Öllsjö ovat sittemmin kasvaneet yhteen Kristianstadin taajaman kanssa.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Barum Bjärlöv Djurröd Ekestad Fjälkestad Fjälkinge (itäinen osa) Fjäringsgården Gringelstad Horna Ivö Kiaby Källunda Lyngby Maglehem Mjönäs Nyehusen och Furuboda Nymö Odersbäck Oppmanna Rickarum Ripa Skepparslöv Tings Nöbbelöv Tosteberga Träne Ullstorp Vanneberga Venestad Vånga Yngsjöstrand Åhuskärr Östervång Östra sandar Övarp
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Kjuge Källunda Olseröd Oppmanna (luoteinen osa)
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kristianstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Kristianstad Centrum (22 valtuutettua) Kristianstad Norra-Östra (27 valtuutettua) Kristianstad Södra (22 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kristianstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Kristianstadin kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Degebergan piiri Djurrödin piiri Everödin piiri Fjälkestadin piiri Fjälkingen piiri Färlövin piiri Gustav Adolfin piiri (Skåne) Huarödin piiri Hörrödin piiri Ivön piiri Kiabyn piiri Kristianstadin Heliga Trefaldighetin piiri (Kristianstads Heliga Trefaldighets distrikt) Köpingen piiri Linderödin piiri Lyngsjön piiri Maglehemin piiri Norra Strön piiri Norra Åsumin piiri Nosabyn piiri Nymön piiri Oppmannan piiri Rinkabyn piiri (Skåne) Skepparslövin piiri Trolle-Ljungbyn piiri Tränen piiri Vittskövlen piiri Vångan piiri (Skåne) Vän piiri Västra Vramin piiri Åhusin piiri Äsphultin piiri Önnestadin piiri Österslövin piiri Östra Sönnarslövin piiri Östra Vramin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Kristianstads Heliga Trefaldighet Norra Åsum Äsphult Träne-Djurröd Vä-Skepparslöv Köpinge Nosaby Araslöv Åhus Bäckaskog Fjälkinge-Nymö Gustav Adolf-Rinkaby Degeberga Västra och Östra Vram Linderöd Vånga Oppmanna Everödsbygden
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Araslöv* Bäckaskog* Degeberga Djurröd Everöd Fjälkestad (Fjälkestad med Råbelöv) Fjälkinge Färlöv Gustav Adolf (Viby) Huaröd Hörröd lvö Kiaby Kristianstads garnisonsförsamling* (Vendes artilleriregemente) Kristianstads Heliga Trefaldighet (Kristianstad) Kristianstads slottsförsamling* (Fästningsfängelset) Köpinge Linderöd Lyngsjö Maglehem Norra Strö (Strö) Norra Åsum (Åsum) Nosaby Nymö Nöbbelöv* Oppmanna Rinkaby Råbelöv* Skepparslöv Trolle-Ljungby (Ljungby, Västra Ljungby) Träne Vittskövle Vånga Vä Yästra Vram Åhus Åraslöv* Älleköpinge* Äsphult Önnestad Österslöv Östra Sönnarslöv (Sönnarslöv) Östra Vram
Kirkot
Lähteet
Aiheesta muualla
Kristianstadin kunnan kotisivut
*