Isolahti on kylä Muuramen kunnan luoteisosassa Muuratjärven pohjoispuolella, noin 14 kilometrin päässä Muuramen ja Jyväskylän keskustasta. Vuoden 2022 lopussa Isolahden tilastoalueella oli 534 asukasta.
Isolahden tiheimmin asutettu osa muodostaa taajaman nimeltään Sallaajärvet. Taajamassa oli 236 asukasta vuonna 2023.
Nimi Isolahden kylän nimi viittaa samannimiseen Muuratjärven lahteen, jonka nimi on myöhäissyntyinen ja muodostettu mahdollisesti läheisen Vähälahden nimen pohjalta. Aiemmin lahti on tunnettu Salavalahtena ja seutua on kutsuttu 1500-luvulla Salavalahdenmaaksi.Ruuskanen 1989, s. 63–64.
Maantiede Isolahden keskusta sijaitsee yhdysteiden 16615 ja 16607 risteyksessä. Edellinen kulkee kylästä Rannankylän kautta Muuramen keskustaan ja jälkimmäinen kulkee Jyväskylän kaupunkialueen ja Tikkalan kylän välillä. Matkaa kylän keskuksesta sekä Muuramen että Jyväskylän keskustaan on noin 14 kilometriä.Sipinen 2023, s. 7.
Isolahden tilastoalue kattaa Muuramen luoteisimman osan ja rajoittuu pohjoisessa, idässä ja lännessä Jyväskylään. Alueen länsiosassa sijaitseva Riskoperä mielletään paikallisesti kuitenkin entisen Korpilahden kunnan Saukkolan kylän osaksi. Isolahden ja Rannankylän rajana voidaan paikallisesti pitää Sallaanojaa.
Isolahden kylän tiheimmin asutettu alue muodostaa Tilastokeskuksen määrittelemän Sallaajärvien taajaman, joka jatkuu myös hieman Jyväskylän Taka-Keljon puolelle. Taajaman pinta-ala oli vuoden 2023 lopussa 1,31 neliökilometriä ja alueella eli yhteensä 236 asukasta. Taajaman väestötiheys oli 180,2 asukasta neliökilometriä kohden. Asukkaista vain kaksi asui Jyväskylän puolella.
Kylän lähellä sijaitsee 223 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -alue, jonka nimi on Kuusmäki-Tikkamäki-Kirkkokangas-Valkeavuori. Se kattaa Kuusimäen, Tikkamäen ja Kirkkokankaan vanhojen metsien suojelualueet sekä Valkeavuoren ensimmäisen kahden välissä. Alueen metsä on havupuuvaltaista ja vanhimmillaan noin 135-vuotiasta. Vanhin suojelualueista on Kuusimäki, joka suojeltiin vuonna 1911 kaskeamisen jälkeen syntyneenä koivikkona, mutta on sittemmin sukkession myötä muuttunut kuusikoksi.
Historiaa Nykyisen Isolahden alue oli Salavalahdenmaana tai Lemmittylänmaana tunnettu Luopioisten Lemmittylän kylän eräomistus 1500-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen osti myöhemmän Tikkalan kylän paikalle asettunut Antti Tikkanen. Alue jäi tuolloin vielä asumattomaksi.
Ensimmäinen asumus nykyisessä Isolahdessa oli Tikkamäen torppa, joka perustettiin vuonna 1763. Vasta 1820- ja 1830-luvuilla alueelle alettiin perustaa uusia torppia.Ruuskanen 1989, s. 89. Ensimmäinen itsenäiseksi tilaksi muodostettu torppa oli Salinaho, josta tuli uudistila vuonna 1832. Uudistiloiksi muodostettiin varhain myös Tikkamäki vuonna 1833, Hernetniemi vuonna 1850 ja Pukkimäki vuonna 1851.Ruuskanen 1989, s. 700–703.
Isolahti alkoi kasvaa 1900-luvun alkupuolella ja kylään perustettiin oma koulu vuonna 1920.Ruuskanen 1989, s. 431–433. Ennen erillisen koulupiirin perustamista Isolahtea pidettiin usein Rannankylän osana.
Palvelut Isolahdessa toimii peruskoulu vuosiluokille 1–6, jossa oli vuonna 2023 noin 50 oppilasta.Sipinen 2023, s. 16. Koulu perustettiin vuonna 1920 Rannankylän koulun oppilasmäärän vähentämiseksi, joskin osa kylän lapsista oli käynyt koulua Saukkolassa. Yhä käytössä oleva A.V. Niemisen ja Y.H. Vilkmanin suunnittelema koulurakennus valmistui vuonna 1928. Rakennusta peruskorjattiin ja laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963 ja seuraavan kerran vuonna 2003. Vuonna 2021 koulun yhteyteen rakennettiin päiväkoti.Sipinen 2023, s. 21–22.
Kylässä on ollut palveluina muun muassa kyläkauppa, joka lopetti toimintansa vuonna 2007, mutta koulun pihapiirissä käy yhä edelleen kirjastoauto kerran viikossa torstaina. Jyväskylän Liikenteen vuoro 13 kulkee Jyväskylä–Isolahti–Tikkala-väliä sekä Jyväskylä–Isolahti–Muurame-väliä.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Muuramen kylät ja alueet