thumb|right|Ruotsin historialliset pääalueet Götanmaa, Sveanmaa ja Norlanti. thumb|right|Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee Österland eli "Itämaa".
Ruotsin historialliset pääalueet (, vanhemmassa kielenkäytössä Sveriges hufvuddelar) ovat Ruotsin maakunnista muodostuvia maantieteellisiä kokonaisuuksia. Pääalueilla ei sellaisinaan ole enää vuosisatoihin ollut hallinnollista merkitystä, mutta niihin viitataan usein arkipuheessa, historiasta tai paikallisidentiteetistä keskusteltaessa ja käytännön yhteyksissä kuten säätiedotuksissa.
Ruotsi jaetaan nykyään kolmeen pääalueeseen, jotka ovat Götanmaa (ruotsiksi Götaland), Sveanmaa (Svealand) ja Norlanti (Norrland).
Pääalueitten nimien taustalla ovat muinaisskandinaavisten heimojen svealaisten ja gööttien asuinalueet sekä näistä heimoista muodostuneen Ruotsin valtakunnan laajentuminen toisaalta pohjoiseen ja toisaalta itään. Koska Norlanti on ulkoapäin määritelty kokonaisuus ja eroaa siten Svean- ja Götanmaasta, on norlantilaisten puheenparteen vastapainoksi syntynyt svean- ja götanmaalaisia tarkoittava halventava yhteisnimitys sörlänning eli "etelämaalainen". Skandinaavinen asutus levisi syvemmälle Norlantiin vasta 1300-luvulla jolloin ruotsalaiset asuttivat Medelpadin ja Ångermanlandin.
Pääalueitten rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet jonkin verran. Esimerkkejä: Ruotsalainen asutus levisi 1300-luvulla pohjoiseen, jolloin Medelpadin ja Ångermanland asutettiin. Nykyisen Götanmaan maakunnista neljä (Skåne, Blekinge, Halland ja Bohuslän) liitettiin Tanskasta Ruotsiin vasta Roskilden rauhassa vuonna 1658. Haminan rauhaan vuoteen 1809 saakka Norlannin katsottiin ulottuvan selvästi Pohjanlahden itäpuolelle. Koska Ruotsin ja Novgorodin, sittemmin Venäjän, välinen raja oli harvaan asutussa pohjoisessa pitkiä aikoja kiistanalainen ja Norlanti lakkasi olemasta hallinnollinen kokonaisuus vuonna 1645, ei Norlannin ja Itämaan, sittemmin Suomen, välinen rajakaan ollut ainakaan kaikkina aikoina selkeästi määritelty. Värmlanti siirtyi vuonna 1815 Götan hovioikeuden alaisuudesta Svean hovioikeuden alaisuuteen, minkä muutoksen myötä Värmlannin katsotaan tulleen osaksi Sveanmaata.
Pääalueiden väestö ja pinta-ala Seuraavassa taulukossa on esitetty koko Ruotsin ja sen historiallisten pääalueiden väkiluvut, maapinta-alat ja väestötiheydet:
Pääalue Väkiluku(31.12.2011) Maapinta-ala(km²) Väestötiheys Ruotsi Götanmaa Sveanmaa Norlanti
Götanmaa on asukasluvultaan selvästi suurin ja siellä asuu lähes puolet Ruotsin väestöstä. Sveanmaalla on vähemmän asukkaita (siitä huolimatta siellä on maan pääkaupunki Tukholma), mutta pinta-alaltaan Sveanmaa ja Götanmaa ovat melko samansuuruiset. Myös keskimääräisessä väestötiheydessä ei ole suurta eroa. Norlannissa asuu vain 12 % Ruotsin väestöstä, mutta se kattaa 59 % Ruotsin pinta-alasta, joten väestötiheys jää paljon alhaisemmaksi kuin eteläisemmissä Götanmaalla ja Sveanmaalla.
Katso myös Ruotsin maakunnat Suomen historialliset maakunnat
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla SCB Regina Web Map (kartta Ruotsin aluejaoista)
*