Johan Leiman (kirjailijanimi Johan H. Léman) (15. joulukuuta 1800 Oulu – 23. helmikuuta 1867 Oulu) oli suomalainen, Oulussa asunut arkkiveisujen kirjoittaja ja kansanrunoilija. Léman käytti myös nimimerkkiä Kalkkimaan poikahttp://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=5581.
Léman toimi Oulussa palovartijana, raatihuoneen vahtimestarina sekä kaupunginvoutina. Viisitoista hänen runoaan julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa vuosina 1857–1864. Léman painatti myös itse tekemiään arkkiveisuja. http://iis.kuopio.fi/kirjasto/Lyseo/Arkkiveisut/p_3404teksti.htm
Vahtimestari Léman oli yksi suomenkielisen kansallisen heräämisen ajan alun innokkaista suomenkielisistä tilapäärunoilijoista. Jo vuonna 1849 Léman kirjoitti SKS:n arkistoissa käsikirjoituksena säilyneeseen runovihkoonsa mukaelman edellisenä vuonna 1848 ylioppilaiden Flooran-päivän juhlassa suureen julkisuuteen tulleesta J. L. Runebergin Maamme-laulusta. Hän painatti suomennoksensa vuonna 1851. Nykyinen Maamme-laulun suomenkielinen versio pohjautuu vajaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin toimitettuun ja painettuun Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäisen osan ensimmäiseen suomenkieliseen laitokseen 1867.http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_84liite.pdf
Oululaisen Lémanin paikallisesta musiikkiharrastuksesta todistaa hänen kopioimansa nuottikirja, joka sisältää oman aikansa porvariston suosimaa salonkien tanssimusiikkia vuodelta 1861. Runoilijan perilliset ovat lahjoittaneet käsikirjoituksen Pohjois-Pohjanmaan museolle vuonna 1975. Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys on julkaissut kokoelman musiikkikappaleita äänitemuodossa yhdessä toisen 1800-luvun alkupuoliskolla Oulussa ja Oulunsalossa vaikuttaneen musikantin, Johan Julinin (1799-1846), nuottikirjan kanssa LP:nä 1980, c-kasettina 1981 ja cd-levynä 2009 nimellä Musiikkia Wanhassa Oulussa. Johan Julinin ja Johan Lemanin nuottikirjasta. http://www.ouka.fi/ppm/museoyhdistys/Musiikkia_Vanhassa_Oulussa_takatekstit.pdf, http://www.ouka.fi/ppm/museoyhdistys/
Lémanin vanhemmat olivat merimies Johan Leiman ja äiti Elsa Kaisa Hansk. Puoliso oli Maria Sippola. Poika oli kultaseppä, runoilija Johan Henrik Léman (1827–1867).http://www.vilppula.com/people/p000001m.htm#I68292 Johan Léman kuoli samana vuonna kuin poikansa vuonna 1867. Hänet on haudattu Oulussa Intiön hautausmaalle.
Lémanin arkkiveisuja Sala-vaimon valitus Taikauksesta Arkun varkaudesta Nykyajan palkollisista Puolustus naisten panettelemisesta Runo Hypyistä alakansasessa wäessä Suomen pohjaisilla perillä. Ja Poikain juoma laulu. Lautettawa samalla nuotilla, kuin: Suomen-poika pellollansa ajateltut J. Lemannilta. Fahlun 1848 (pdf-tiedostona) Kalkkimaan pojan laulu Engelsmannein käytöksistä Oulun läänissä kesällä 1854. Barck 1854 Uusi sota-laulu, kokoonpannut Johan Léman. Barck, Oulu 1854 Pohjan suomalainen : muisto runo huvitus saaristoista lähellä Oulun kaupunkia, muinaisista ja nykyisistä ajoista. Bergdahl 1866
Lähteet Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu linkki) Kuopion Lyseon kirjaston arkkiveisuja Musiikkia Wanhassa Oulussa Virittäjä 1/2008. Katsaukset, pdf-liite: Laitinen, Lea: Maamme - meidän maa. Maamme-laulun versioita ja muunnelmia. Sivut 7-9.
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen kirjailijat 1809-1916. s.a. Léman, Johan H. Toim. Maija Hirvonen. SKS:n toimituksia 570. . ISSN 0355-1768. Helsinki 1993. Tommila, Päiviö: Oulun Wiikko-Sanomia 1829-1879. Oulun lehdistön alkutaival. . Kaleva, Oulu 1984.
Kalajoki, Atte: Oulun kaupunginvouti Johan Léman - runoniekka ja Maamme-laulun suomentaja. Kaleva 7.10.1983. Kalajoki, Atte (Panu): Johan Lémania käsittelevä artikkeli. Oulu-lehti 27.7.1991 Kalajoki, Atte: Maamme-laululla mielenkiintoinen historia. Kaleva 31.8.1998.
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Vuonna 1800 syntyneet Luokka:Vuonna 1867 kuolleet