Narynin alue () on hallintoalue Kirgisiaan keskiosassa. Sen keskus on Narynin kaupunki. Alueen pinta-ala on 45 200 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 314 887 asukasta vuonna 2025.
Maantiede ja ilmasto Narynin alue rajoittuu lännessä Ošin ja Žalal-Abadin, pohjoisessa Tšüin ja idässä Ysyk-Kölin alueisiin sekä etelässä Kiinaan. Siitä yli 70 prosenttia on Tienšanin vuoristoa, jonka korkeus on yleensä 3 000–4 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeuserot ovat 1 000–5 982 metriä. Korkein kohta on Dankovin huippu Kakšaalvuorilla.
Alueen pinnanmuodostusta leimaavat itä-länsisuuntaiset vuorijonot ja niiden väliset laaksot. Vuoristoista suurimmat ovat Kiinan rajalla sijaitseva Kakšaal, At-Bašy, Naryn, Žetim, Moldo-Too, Žumgal ja Suusamyr. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kivihiili, rautamalmi, nefeliini, lyijy, sinkki, kulta, kivisuola, rakennusaineet ja kivennäisvesi.
Ilmasto on ankaran mantereinen. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät viileitä. Tammikuun keskilämpötila on Kotškorissa –10,1 ja Ak-Saissa –27,7 astetta. Heinäkuun keskilämpötila on Narynin, Žumgalin ja Koškorin laaksoissa sekä At-Bašyn laakson keskiosassa noin 15 astetta. Vuotuinen sademäärä on yleensä 200–300 millimetriä, mutta vuorilla sataa enemmän.
Vuorilla yli 4 000 metrin korkeudessa on yhteensä noin 500 neliökilometriä jäätiköitä. Joet kuuluvat Syrdarjan, Tarimin ja Tšüin sekä Ysyk-Köljärven vesistöihin. Suurin joki on Naryn. Järviä ovat Soŋ-Köl ja Tšatyr-Köl.
Laaksojen kasvillisuus on etupäässä aavikkoa, puoliaavikkoa ja aroa. Jokien tulvatasangoilla on rantametsiä. Vuorilla on niittyjä ja niiden pohjoisrinteillä paikoin havumetsää. Metsää ja pensaikkoa on noin kolme prosenttia alueen pinta-alasta.
Asutus ja hallinnollinen jako Alue muodostaa noin neljäsosan Kirgisian pinta-alasta, mutta alle viisi prosenttia sen väestöstä. Asutus on keskittynyt jokien ja teiden varrelle Žumgalin, Kotškorin ja Narynin laaksoihin. Alueen ainoassa kaupungissa Narynissa asuu 13,5 prosenttia väestöstä. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 98,5 prosenttia asukkaista on kirgiisejä.
Hallintoalue perustettiin Tienšanin alueena vuonna 1939, lakkautettiin vuonna 1962 ja perustettiin uudelleen Narynin alueena vuonna 1970. Se liitettiin Isyk-Kulin alueeseen vuonna 1988, mutta erotettiin siitä jälleen vuonna 1990. Alue jakautuu hallinnollisesti Narynin kaupunkiin sekä Ak-Talaan, At-Bašyn, Kotškorin, Narynin ja Žumgalin piireihin.
Liikenne ja talous Narynin kautta kulkee Biškekin, Torugartin ja Kiinan Kašgarin välinen maantie. Kaupungissa on myös lentoasema.
Vuoristoinen alue on taloudellisesti kehittymätön. Sen tärkeimmät teollisuuden alat ovat sähkön ja kivihiilen tuotanto sekä elintarvike- ja kevyt teollisuus. Suurimmat yritykset ovat At-Bašyn vesivoimalaitos ja Solton-Saryn kultakaivos. Ulkomaisia investointeja houkuttelemaan on perustettu Narynin vapaakauppa-alue. Maatalous on keskittynyt karjanhoitoon (nautoja, lampaita, vuohia, hevosia ja siipikarjaa). Lisäksi viljellään viljaa, perunaa, vihanneksia ja öljykasveja.
Kulttuuri ja nähtävyydet Alueella toimii Narynin yliopisto. Kulttuurilaitoksia ovat teatteri, kulttuuritalot ja kirjastot. Tiedotusvälineisiin kuuluvat aluelehti Teŋir-Too sekä paikallisradio ja -televisio. Historiallisia kohteita ovat Košoi-Korgonin ja Šyrdakbekin linnoitusten rauniot, Taš-Rabatin karavaaniseralji ja Tailakin mausoleumi.
Lähteet
Aiheesta muualla
*