Põltsamaa jõgi on Viron Viljandimaalla, Jõgevamaalla, Järvamaalla ja Länsi-Virumaalla virtaava pitkä Pedja jõen sivujoki. Se on samalla Pedja jõen pisin ja vesirikkain sivujoki.

Nimi Joen yläjuoksulla paikalliset käyttävät joesta eri nimiä riippuen siitä, minkä kylän asukkaat jokea tarkastelee. Käytettyjä nimiä ovat esimerkiksi Vao oja, Kiltsi oja, Vorsti jõgi, Ao jõgi ja Piibe jõgi, keskijuoksulla Jõeküla jõgi ja Rutikvere jõgi, kukin kylänsä nimen mukaisesti. Piiben alajuoksulla ja Endlan suoalueella sijaitsevaa hitaasti virtaavaa ja mutkittelevaa joenosuutta kutsuttiin vielä 1800-luvulla Mõõkhjõeksi. Vielä myöhään on käytetty alajuoksusta nimitystä Peeda jõgi, joka on myös tarkoittanut Pedja jõen suisto-osuutta. Siihen aikaan ajateltiin Pedja jõen olevan Põltsamaa jõen sivujoki.

Maantietoa Põltsamaa jõgi saa alkunsa Pandiveren ylängöllä sen lounaispuolelta maan alta kumpuavista lähteistä. Joen yläjuoksu sijaitsee tiheästi asutulla ja viljellyllä alueella Länsi-Virumaan Väike-Maarjan kunnassa. Joen yläjuoksun alaosa ja keskijuoksu sijaitsee Keski-Viron tasangolla ja alajuoksu Võrtsjärven alangolla . Heti yläjuoksulla on Rakken lähelle Aossa jokeen rakennettu kaksi patoa, jotka muodostavat uomaan patojärvet Ao veskijärv ja hieman alemmaksi Ao paisjärv. Paisjärven padolle rakennettiin vuonna 2014 kalatie ja padolle asennettiin automaattinen säännöstelyaukko . Yläjuoksulla Põltsamaa jõgeen järvien yläpuolelle yhtyy oikealta puolelta Ilmandu jõgi ja järvien alapuolella vasemmalta puolelta Nõmme jõgi. Põltsamaa jõgi on täällä 5– leveä, alle metrin syvä .

Rakken jälkeen joen keskijuoksun yläosassa virtaa joki edelleen etelään ja saavuttaa suoalueet. Asutus harvenee ja veden virtaus tasaantuu. Kun joki alittaa Tartosta Araveteen johtavan kantatien, saavutaan Endlan luonnonsuojelualueelle. Suoalueella sijaitsee kaksi suurta järveä Endla järv ja Sinijärv sekä lukematon määrä suolampia. Nykyään järvet laskevat jokeen kaakosta päin Nava jõgea ja Räägun kanavaa myöten Põltsamaa jõgeen. Sinijärven kautta kaivettiin 1950-luvulla syvä kanava, jotta Endla järven vedenpinta laskisi. Näin kävikin, mutta samalla alkoi Põltsamaa jõgi virrata Nava jõen, Endla järven ja uuden Räägu kanavan kautta. Myös Preedi jõgi laski tätä kautta. Tämä virtaus pysäytettiin vuonna 1968 rakentamalla Sinijärvelle väliaikainen pato, joka korvattiin myöhemmin vuonna 1997 säännöstelypadolla. Nava jõen ja Räägun kanavan virtaussuunta riippuu nykyään vedenpinnan korkeuksista, mutta Põltsamaa jõgi on virrannut siitä lähtien pääosin näiden väliin jäävässä vanhassa uomassaan (toiselta nimeltään Vanajõgi eli Vana-Vorsti jõgi). Kuitenkin, teknisesti ottaen, Nava jõen ja Räägun kanava ovat edeleen pääuoman rinnakkaisuomaa.

Räägun kanavan jälkeen joki levenee ja se alkaa samalla virrata vuolaammin . Siihen yhtyy jo Nava jõen jälkeen Preedi jõgi ja sitten ennen Räägun kanavaa Oostriku jõgi, molemmat yhtyvät joen oikealta puolelta. Räägun kanavan jälkeen joki kääntyy kohti lounasta ja siellä olevaa Päinurmen kylää. Täällä Jõekülassa joki on 15– leveä ja syvä . Ympäristön suoalueet kuivuvat pois ja jokeen yhtyy pieni Tõivere oja. Joella on aikaisemmin ollut Päinurmessa kolme rinnakkaisuomaa, mutta niistä on kaksi kuivatettu ruoppaamalla yksi uoma syvemmäksi . Päinurmessa joki kääntyi kohti etelää.

Joen keskijuoksun alaosa on katsottu alkavan Päinurmen Rutikverestä. Täällä jokimaisema on taajaan asuttua maatalousaluetta. Joki on Rutikveressä padottu. Jatkossa voimakkaasti meanderoinut joenuoma on ruopattu ja oikaistu niin, että vanhoja joenmutkia esiintyy edelleen oikaistun uoman sivulla. Niistä voi muodostua jokeen uoman muotoisia lahtia tai jokisaaria. Jokeen yhtyy oikealta tuleva Luigenurga oja ja lounaaseen käntyvän osuuden jälkeen oikealta ja pohjoisesta tuleva Päinurme oja. Joki saapuu Adaveren kylään, jota ympäröivät Pisisaare, Pajusi ja Mällivere. Alue on Põltasmaan pohjoispuolen haja-asutusaluetta. Joki kääntyy kaakkoon, alittaa Valtatien 2 juuri ennen kuin se joutuu Põltsamaan taajama-alueelle.

Joki saapuu Põltsamaan kaupunkialueelle pohjoisesta alittaen aluksi kävelysillan. Põltsamaan linna jää joen vasemmalle puolelle Naistesaaren kohdalle. Saareen johtaa kävelysilta. Linnan puolella jokea on toinenkin saari, johon on rakennettu pieni silta. Jokea seuraa Linnakatu (), josta haarautuu Siltakatu yli joen. Vasemmalla eli koillisrantaan tulee puistoalue (Kördiööbiku park) jonka jälkeen joki kaartaa edestakaisin jatkaen kaakkoon. Siellä on joessa kolme saarta, jotka jäävät taajama-alueen rajalle. Pari kilometriä kaupungista on Väike-Kamarin kylä, jossa sijaitsee Kamari järv, joka on jokeen padottu nelisaarinen ja pinta-alaltaan tekojärvi. Tekojärven padosta vesi jatkaa alapuoliseen Kamari veskijärveen, jolla on pinta-alaa vain 2 hehtaaria. Alemman padon yhteydessä on toiminut kaksi vesivoimalla toiminutta laitosta, jotka on nykyään hävinneitä. Pato itse on hyvässä kunnossa .

Joki jatkaa suuntanaan etelä, jossa siihen yhtyy kaksi ojaa, ensin oikealta tuleva Nõmavere peakraavi ja sitten vasemmalta tuleva Vanaküla kraavi. Viimeksi mainittu kraavi toimii rajana Alam-Pedjan luonnonsuojelualueeseen, jonka lounaisrajana myös Põltsamaa jõgi on. Täällä Võrtsjärven pohjoispuolella joen länsipuolella ovat enää Kolga-Jaanin ja Lalsin kylät, jonka väliseltä tieltä monien asukkaiden tiet tulevat. Haja-asutusalueen asutus loppuu ennen kuin Pederna oja yhtyy jokeen vasemmalta puolelta. Siitä on enää Pedja jõelle . Suoalueella joen virtaus hidastuu ja uoma levenee. Viimeisillä kilometreillä sen meanderoiva eteneminen on laajakaarista ja joen uoman vieressä on jäänyt juoluoita. Põltsamaa jõgi yhtyy Pedja jõgeen sen alajuoksulla ennen tämän yhtymistä Emajokeen .

Valuma-alue Yleistä Aikaisemmin on esitetty, että Põltsamaa jõgi olisi ollut Emajoen sivujoki ja että Pedja jõgi olisi siksi ollut Põltsamaa jõen sivujoki. Tilanne on nykyään päinvastainen.

Põltsamaa jõen valuma-alueen pinta-ala on . Sen valmuma-alue muodostaa Pedja jõen valuma-alueen länsipuoliskon. Põltsamaa jõen valuma-alueen vedenjakaja seuraa idässä Pedja jõen sivujokien valuma-alueita, joita muodostavat karttojen mukaan ainakin alajuoksulla Umbusi jõgi ja Pikknurme jõgi, keskijuoksulla Kaave jõgi ja Onga jõgi, ja yläjuoksulla Pedja jõgi ja sen latvahaarat. Etelässä vedenjakaja on yhteinen Emajoen lähialueen kanssa ja lounaassa Võrtsjärven valuma-alueen kanssa. Järven valuma-alueen pohjoispuolelle ulottuu Riianlahteen laskevan Pärnunjoen valuma-alue, jonka latva-alue ulottuu myös Pandiveren ylängölle. Ylängön takana pohjoispuolella sijaitsee pieniä Suomenlahteen laskevien jokien valuma-alueita.

Põltsamaa jõen sivu-uomia Põltsamaa jõen sivu-uomia on vesistöviranomaisen tietokannassa noin 25 ja niiden koko vaihtelee suuresti. Alla olevaan taulukkoon on koottu niistä suurimmat. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta: Jos pituuden edessä on tähti (*), tarkoittaa pituus alajuoksun osuutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi   pääuomankohta   etäisyysPedja jõelle   joenpituus(km)  virtaama(MQ)(m³/s)  valuma-alue(km²)  lähteet    Pederna oja Lalsi 12 10 25 2,–,2,2,–,2 Sepaoja 52 10 22 2,–,2,2,–,2 Päinurme jõgi / oja 54 17 70 2,–,2,2,–,2 Võllinge oja 72 6 27 2,–,2,2,–,2 Räägun kanava / Uusjõgi Endla lsa 77 * 5 469 2,–,2,2,–,2 Oostriku jõgi Endla lsa 79 7 89 2,–,2,2,–,2 Preedi jõgi Endla lsa 85 27 192 2,–,2,2,–,2 Nava jõgi Endla lsa * 3 385 2,–,2,2,–,2 Oraaru peakraav 104 4 7 2,–,2,2,–,2 Nõmme jõgi Rakke 112 14 182 2,–,2,2,–,2 Ilmandu jõgi 115 15 73 2,–,2,2,–,2 2,–,2,2,–,2 Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Keskkonnaregisteristä virtaveden omista tiedoista, 3 = Regio: Eesti teedeatlas.

Valuma-alueen järviä Põltsamaa jõen pääuomassa on läpivirtausjärvinä ainakin Kamari veskijärv, Kamari järv, Ao paisjärv ja Ao järv. Hieman pääuomasta sivulla sijaitsevat Endla järv ja Sinijärv.

Huomautukset

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Jõgevamaa Luokka:Viljandimaa Luokka:Viron joet *