Wesley Newcomb Hohfeld (8. elokuuta 1879 Oakland, Kalifornia – 21. lokakuuta 1918 Alameda, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen oikeusteoreetikko. Hän toimi professorina Stanfordin yliopistossa ja Yalen yliopistossa.
Hohfeldin koko tuotanto käsittää vain kymmenen artikkelia vuosien 1909 ja 1917 välilläNiemi 1996 s. 1, mutta häntä on tästä huolimatta pidetty amerikkalaisen analyyttisen oikeusteorian merkittävimpänä hahmona.Twining 2009 s. 49 Hänet tunnetaan etenkin klassikon aseman saavuttaneesta oikeudellisiin peruskäsitteisiin nojaavasta oikeussuhdeanalyysista, josta on tullut olennainen osa länsimaista oikeusteoriaa ajatuksellisen kirkkautensa, yleispätevyytensä ja valtaisan selitysvoimansa ansiosta. Osoituksena Hohfeldin panoksesta tieteenalansa kehitykseen, hänen mukaansa on nimetty Yalen yliopiston oikeusfilosofian professuuri (Wesley Newcomb Hohfeld Professor of Jurisprudence).
Ura Wesley Newcomb Hohfeld syntyi taiteelliseen älymystöperheeseen.Fiorito 2008 s. 4 Hänen isänsä oli saksalainen maahanmuuttaja, pianonsoiton opettaja Edward Hohfeld. Äiti oli nimeltään Rosalie Hillebrand. Hohfeld kävi high schoolin San Franciscossa, jossa hänet havaittiin erinomaiseksi oppilaaksi. Hän suoritti Bachelor of Arts -tutkinnonKirkwood, Owens 1961 s. 19 Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, jossa hänet palkittiin kultamitalilla hänen saavutettuaan korkeimman arvosanan kaikista kursseista, ja Bachelor of Laws -tutkinnon Harvardin yliopistossa, jossa hän valmistui arvosanalla Cum laude vuonna 1904 ja toimi opiskelujen ohessa Harvard Law Review'n toimituskunnassa.
Valmistuttuaan Hohfeld avusti lyhyen aikaa Harvard Law Schoolin oikeustieteen professori John Chipman Grayta, kunnes sai 1904 luvan toimia asianajana Kalifornian osavaltion tuomioistuimissa. Hän aloitti juristina San Franciscossa Morrison, Cope and Brobeckilla, mutta vaihtoi jo 1905 akateemiseen uraan Stanfordin yliopistossa. Hohfeld toimi Stanfordin yliopiston Stanford Law Schoolissa opettajana vuosina 1905–1907, apulaisprofessorina vuosina 1907–1909Kirkwood, Owens 1961 s. 22Kirkwood, Owens 1961 s. 23 ja professorina vuosina 1909–1914Kirkwood, Owens 1961 s. 24Kirkwood, Owens 1961 s. 27. Vuonna 1914 hän siirtyi toimimaan professorina Yalen yliopiston Yale Law Schoolissa, jossa hän toimi kuolemaansa asti vuonna 1918.
Kuollessaan 21. lokakuuta 1918 Hohfeld oli 39-vuotias. Hän kuoli siskonsa kotona Alamedassa influenssan aiheuttamaan endokardiittiin.
Hohfeldin oikeussuhdeanalyysi Hohfeld esitteli kuuluisan oikeussuhteiden analyysinsa artikkeleissaan Some Fundamental Legal Conceptions as Applied in Judicial Reasoning (1913) ja Fundamental Legal Conceptions as Applied in Judicial Reasoning (1917), jotka koottiin postuumisti yhdessä joidenkin muiden Hohfeldin kirjoitusten kanssa teokseen Fundamental Legal Conceptions as Applied in Judicial Reasoning and Other Legal Essays (1919).Kurki 2015 s. 436 Hohfeldin teorian vahvuutena on pidetty sen kykyä mahdollistaa huomattava tarkkuus ja yksiselitteisyys oikeudellisten kysymysten analyysissa, ja sen on katsottu soveltuvan eri oikeudenaloilla, valtionsisäisessä ja kansainvälisessä oikeudessa, eri oikeuskulttuureissa ja jopa oikeustieteen ulkopuolella esimerkiksi moraalisen ja poliittisen diskurssin analyysiin.Kurki 2015 s. 435Twining 2009 s. 52-53 Hohfeldin analyysin juuret ovat John Austinin ja Jeremy Benthamin oikeusajattelussa.Kangas (päätoim.) 1995 s. 95Niemi 1996 s. 15 Hohfeldin teoriaa ovat hyödyntäneet lajaasti etenkin monet englanninkieliset oikeustieteilijät ja -teoreetikot, kuten H. L. A. Hart ja John Finnis. Monet juristit ovat myös kehitelleet Hohfeldin analyysia edelleen, mutta Hohfeldin alkuperäinen systeemi on kuitenkin yhä huomattavasti tunnetumpi kuin suurin osa sen "kilpailijoista".Kurki 2015 s. 434-435 Suomessa Hohfeldin analyysia ovat hyödyntäneet esimerkiksi Simo Zitting omistajan oikeusaseman analyysissa sekä Heikki Karapuu ja Martin Scheinin perus- ja ihmisoikeusjuridiikassaTuori 2002 s. 1309.
Hohfeldin analyysin tavoitteena on osoittaa, kuinka juristit käyttävät oikeudellisia termejä epämääräisesti ja epäselvästi. Esimerkiksi käsite "oikeus" ilmaisussa "A:lla on oikeus tehdä X" voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Hohfeldin analyysissa kaikkia kahden tai useamman henkilön välisiä oikeussuhteita kuvataan kahdeksan oikeudellisen peruskäsitteen avulla. Nämä peruskäsitteet muodostavat käsitepareja siten, että kullakin käsitteellä on korrelaatti eli vastine ja vastakohta. +Peruskäsitteet ja niiden vastine- ja vastakohtaparitvastinevastakohtaoikeus tai vaade (eng. claim right)velvollisuusei-oikeusvapaus (eng. liberty, privilege)ei-oikeusvelvollisuusvelvollisuus (eng. duty)oikeusvapausei-oikeus (eng. no-right)vapausoikeusvalta (eng. power)sidonnaisuuskyvyttömyysimmuniteetti eli koskemattomuus (eng. immunity)kyvyttömyyssidonnaisuussidonnaisuus tai vallanalaisuus (eng. liability)valtaimmuniteettikyvyttömyys (eng. disability)immuniteettivalta
Oikeudellisten peruskäsitteiden merkitys voidaan ilmaista seuraavalla tavalla.
Jos A:lla on oikeus vaatia, että B tekee teon X, niin B:llä on velvollisuus tehdä teko X ja A:lla ei ole ei-oikeutta koskien sitä, tekeekö B teon X.Kurki 2015 s. 437 Jos A:lla on vapaus olla tekemättä tekoa X, niin B:llä on ei-oikeus koskien sitä, tekeekö A teon X, ja A:lla ei ole velvollisuutta tehdä teko X. Jos A:lla on valta muuttaa oikeussuhdetta X, jossa B on osapuoli, niin B:llä on sidonnaisuus, että A voi muuttaa oikeussuhdetta X, ja A:lla ei ole kyvyttömyyttä muuttaa oikeussuhdetta X.Kurki 2015 s. 439 Jos A:lla on immuniteetti koskien B:n kykyä muuttaa oikeussuhdetta X, jossa A on osapuoli, niin B:llä on kyvyttömyys muuttaa oikeussuhdetta X ja A:lla ei ole sidonnaisuutta, että B voi muuttaa oikeussuhdetta X.
Hohfeldin oikeudelliset peruskäsitteet voidaan ryhmitellä kahteen ryhmään siten, että ensimmäisten neljän käsitteen kohdalla on kyse käyttäytymisnormeista ja jälkimmäisten neljän kohdalla on kyse kompetenssinormeista. Ensimmäisessä käsiteryhmässä on siis kyse siitä, onko jokin teko käsketty, kielletty vai sallittu, kun taas toisessa käsiteryhmässä on kyse siitä, miten jollain teolla voidaan muuttaa oikeussuhdetta.Mattila (päätoim.) 1999 s. 1080–1081Kangas (päätoim.) 1995 s. 93–94Kurki 2015 s. 441 Oikeudelliset peruskäsitteet edustavat oikeudellisen analyysin pienimpiä mahdollisia yksiköitä, kun taas käytännön juridiikan käsitteet, kuten perusoikeudet, ovat useista oikeudellisista peruskäsitteistä koostuvia isompia kokonaisuuksia.Kurki 2015 s. 440
Hohfeldin mukaan oikeussuhteiden osallisina ovat aina ihmiset. Hän katsoi, että myös yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt voidaan redusoida ihmisyksilöiden välisiksi suhteiksi, jolloin kyseisiä kollektiiveja ei tarvitse ottaa huomioon analyysissa.Kurki 2015 s. 443
Julkaisuja
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Civil rights – Hohfeld's concept of right
Luokka:Oikeusfilosofit Luokka:Yhdysvaltalaiset oikeustieteilijät Luokka:Yhdysvaltalaiset juristit Luokka:Yhdysvaltalaiset professorit Luokka:Stanfordin yliopiston professorit Luokka:Yalen yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1879 syntyneet Luokka:Vuonna 1918 kuolleet