Praeneste (lat.; , ) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Palestrinan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.
Praeneste oli vanha latinalainen kaupunki, joka kuului latinalaisliittoon. Se siirtyi Rooman liittolaiseksi juuri ennen Regillusjärven taistelua vuonna 499 eaa. Gallialaisten hyökkäyksen jälkeen se kuitenkin kapinoi Roomaa vastaan ja oli sodassa Rooman kanssa latinalaisliiton lopulliseen lakkauttamiseen vuonna 338 eaa. saakka. Tämän jälkeen kaupunki oli itsenäinen, kunnes Sulla teki siitä roomalaisen colonian eli sotilassiirtokunnan vuonna 82 eaa. Praenestessa oli merkittävä Fortunalle omistettu pyhäkkö.
Maantiede
Praenesten kaupunki sijaitsi Apenniineista esiin työntyneellä niemekkeellä tai harjanteella, jonka nykynimi on Monte Ginestro, suoraan vastapäätä Albanus-vuoria (nyk. Albanovuoret) ja lähes suoraan itään Roomasta, josta se oli 23 roomalaisen mailin eli noin 36 kilometrin päässä.Strabon: Geografika 5.238; Itinerarium Antonini Augusti s. 302.
pienoiskuva|vasen|Praenesten arx eli linnoituskukkula, Fortuna Primigenian pyhäkön rauniot sekä nykyistä Palestrinan kaupunkia. Kaupungin arxin eli linnoituskukkulan korkeus on noin 730 metriä merenpinnasta laskettuna ja noin 370 metriä sen juurelta laskettuna. Se työntyy kuin suuri bastioni Apenniinien kulmasta kohti Albanovuoria, niin että se kohoaa Campagnan ylle Rooman ympärillä ja näyttää hallitsevan sitä. Juuri tämä sijainti, yhdistettynä linnakkeen suureen vahvuuteen, joka johtuu kukkulan korkeudesta ja jyrkkyydestä, teki Praenestesta historiassa merkittävän linnoituspaikan. Muinaisen linnakkeen paikalla, kukkulan huipulla, sijaitsee nykyisin keskiaikainen linna nimeltä Castel San Pietro.
Praenestellä oli sen itsenäisyyden aikana, kuten Tiburilla, huomattava alue, jolla sijaitsi ainakin kahdeksan sen alaisuudessa ollutta pienempää kaupunkia. Niiden nimet eivät kuitenkaan ole säilyneet nykyaikaan, eikä kaupungin alueen rajoja voida määrittää tarkasti.Livius: Rooman synty 6.29. Tie, joka kulki Roomasta Gabiin kautta suoraan Praenesteen, ja liittyi sieltä Via Latinaan Compitum Anagninumin tieasemalla lähellä Anagniaa, tunnettiin nimellä Via Praenestina.
Historia Varhaishistoria ja mytologia
Praeneste oli yksi Latiumin vanhimmista sekä varhaisina aikoina yksi voimakkaimmista ja merkittävimmistä kaupungeista. Antiikin aikana oli olemassa useita erilaisia tarunomaisia kertomuksia sen perustajasta ja alkuperästä. Näistä Vergiliuksen omaksuma tarina liitti sen perustamisen Caeculukseen, jonka sanottiin olleen Vulcanuksen poika;Vergilius: Aeneis 7.678. ja Solinuksen mukaan tämä perimätieto oli säilynyt praenestelaisten itsensä keskuudessa.Solinus: De mirabilibus mundi 2.9. Toinen, ilmeisesti kreikkalaista alkuperää ollut perinne johti sen nimen ja perustamisen Prainestokseen (lat. Praenestus), joka oli Latinoksen, Odysseuksen ja Kirken jälkeläisen, poika.Stefanos Byzantionlainen: Ethnika; Solinus: De mirabilibus mundi 2.9. Myös Strabon kutsuu sitä kreikkalaiseksi kaupungiksi ja kertoo, että sen aiempi nimi oli Polystefanos ().Strabon: Geografika 5.238. Plinius vanhempi antaa samasta nimestä toisen muodon; hänen mukaansa sen alkuperäinen nimi olisi ollut Stephane.Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9. Ja lopuksi, ikään kuin täydentämään tätä ristiriitaisuuksien sarjaa, sen nimi löytyy myös Alba longan siirtokunniksi väitettyjen kaupunkien luettelosta; niiden perustajana pidettiin Latinus Silviusta.Pseudo-Aurelius Victor: Origo gentis Romanae 17; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 7, teoksessa Eusebios: Kronikka (armenialainen käännös), s. 185.
Liitot ja sodat Rooman kanssa
Näyttää kuitenkin epäilyksettä siltä, että varhaisimmissa perimätiedoissa kaupunkia pidettiin alkuperältään hyvin vanhana ja itsenäisenä. Sen nimi mainitaan ensimmäisen kerran historiassa Dionysios Halikarnassoslaisen välittämässä latinalaisliiton kaupunkien luettelossa, ja epäilemättä se muodosti tärkeän osan liittokunnasta.Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 5.61. Jo niinkin varhain kuin vuonna 499 eaa., Liviuksen mukaan, se kuitenkin luopui liittolaisten asiasta ja liittyi roomalaisten puolelle; tämän historioitsija sijoittaa juuri ennen Regillusjärven taistelua.Livius: Rooman synty 2.19. Ei tiedetä, oliko sen irtautuminen muista latinalaisista pysyvää; mutta seuraavalla kerralla, kun Praenesten nimi esiintyy historiassa, se oli yhä Rooman liittolainen ja kärsi tästä syystä eekvien ja volskien hävityksestä vuonna 462 eaa.Livius: Rooman synty 3.8. Kuitenkin gallien Rooman valtauksen sanotaan muuttaneen kaupunkien keskinäisiä suhteita.
pienoiskuva|vasen|pysty|Roomalaisaikaista muuria. Pian tämän tapauksen jälkeen, vuonna 383 eaa., praenesteläisten mainitaan tehneen vihamielisiä hyökkäyksiä gabiilaisten ja labicumlaisten alueille: roomalaiset suhtautuivat aluksi tähän uskottomuuden osoitukseen välinpitämättömästi, ilmeisesti haluttomuuttaan ärsyttää niin voimakasta vihollista; mutta seuraavana vuonna, kun praenesteläiset olivat lähettäneet armeijan tukemaan Velitraen kapinoineita siirtolaisia, heille julistettiin virallisesti sota. Praenesteläiset liittyivät nyt entisten vihollistensa volskien puolelle ja yhdessä näiden kanssa valtasivat Satricumin roomalaisen siirtokunnan.Livius: Rooman synty 6.21–22. Seuraavana vuonna volskit kukistettiin suuressa taistelussa Camilluksen johdolla, mutta praenesteläisten osallisuudesta ei mainita mitään.
pienoiskuva|vasen|pysty|Roomalaisaikaista mosaiikkia. Seuraavana vuonna eli 380 eaa. praenesteläiset kokosivat suuren armeijan ja käyttivät hyväkseen Rooman sisäisiä erimielisyyksiä, jotka haittasivat joukkojen värväämistä, ja etenivät aivan kaupungin porteille saakka. Sieltä he vetäytyivät Allia-joen rannoille, missä Quintius Cincinnatus, joka oli kiireellisesti nimitetty diktaattoriksi, hyökkäsi heidän kimppuunsa ja voitti heidät. Heidän tappionsa oli niin täydellinen, että he eivät ainoastaan paenneet sekasorrossa aina Praenesten porteille saakka, vaan Cincinnatus, hyödynnettyään etunsa, valloitti asevoimin kahdeksan Praenesten alaisuudessa ollutta kaupunkia ja pakotti itse kaupungin alistumaan.Livius: Rooman synty 6.26–29. On arveltu, että Liviuksen esittämä väite, jonka mukaan kyseessä oli täydellinen antautuminen (deditio), olisi yksi niistä liioitteluista, jotka ovat yleisiä varhaisessa roomalaisessa historiassa, mutta hänen mainitsemansa Cincinnatuksen Juppiter Imperatorin patsaan alle asettama piirtokirjoitus näyttää väittäneen sekä Praenesten itsensä että sen alaisuudessa olleiden kaupunkien tulleen valloitetuksi.Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione, ”Trientem.” s. 363.
Silti jo seuraavana vuonna praenesteläiset olivat jälleen aseissa ja yllyttivät muita latinalaiskaupunkeja Roomaa vastaan.Livius: Rooman synty 6.30. Tätä tapausta lukuun ottamatta heistä ei vähään aikaa kuulla historiassa enempää; mutta Diodoros Sisilialaisen maininta, jonka mukaan he solmivat aselevon Rooman kanssa vuonna 351 eaa., osoittaa heidän yhä toimineen itsenäisesti ja pysytelleen erossa muista latinalaisista.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.45. On kuitenkin varmaa, että he olivat näkyvästi osallisina suuressa latinalaisssodassa vuonna 340 eaa.
Mainitun sodan toisena vuonna praenesteläiset lähettivät joukkoja pedanien avuksi, ja vaikka konsuli Aemilius voitti heidät, he jatkoivat taistelua seuraavana vuonna yhdessä tiburlaisten kanssa; ja heidän yhdistyneiden voimiensa lopullinen tappio Pedumin taistelussa vuonna 338 eaa. Furius Camilluksen joukkoja vastaan ratkaisi lopulta kamppailun.Livius: Rooman synty 8.12–14. Rauhassa, joka seurasi, praenesteläiset, samoin kuin heidän naapurinsa tiburlaiset, menettivät osan alueistaan, mutta muilta osin heidän asemansa pysyi ennallaan: he eivät, kuten muut Latiumin kaupungit, saaneet Rooman kansalaisoikeutta, vaan jatkoivat olemassaoloaan nimellisesti itsenäisenä valtiona, liittolaisina mahtavan tasavallan kanssa. He toimittivat kuten muutkin socii oman osuutensa joukkoja itsenäisesti, ja Praenesten apujoukot mainitaan useissa tapauksissa itsenäisenä yksikkönä. Vielä Polybioksen aikaan Praeneste oli yksi niistä paikkakunnista, joilla säilyi jus exilii, ja saattoi tarjota suojan Roomasta karkotetuille henkilöille.Polybios: Historiai 6.14.
Kun Pyrrhos saapui Italiaan, praenesteläisten uskollisuutta ilmeisesti epäiltiin, ja roomalaiset pakottivat heidät antamaan panttivankeja.Johannes Zonaras: Historian tiivistelmä (Epitome historiarum) 8.3. Pian tämän jälkeen Praeneste oli se paikka, josta Pyrrhos kääntyi takaisin edettyään ensin kohti Roomaa. On epätodennäköistä, että hän olisi vallannut kaupungin. Eutropius sanoo ainoastaan, että hän eteni Praenesteen; ja Floruksen ilmaus, että hän katseli Roomaa Praenesten linnasta, on luultavasti vain epätarkkuudesta tunnetun kirjailijan retorinen liioittelu.Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 2.18; Eutropius: Lyhyt Rooman historia (Breviarium historiae Romanae) 2.12. Toisen puunilaissodan aikana Praenesten joukot kunnostautuivat puolustamalla Casilinumia urheasti Hannibalia vastaan, ja vaikka heidät lopulta pakotettiin antautumaan, Rooman senaatti palkitsi heidät heidän rohkeudestaan ja uskollisuudestaan, ja heidän kotikaupungissaan osoitettiin heille ylimmän tason kunniaa.Livius: Rooman synty 23.19–20. On huomionarvoista, että preanesteläiset kieltäytyivät tuolloin hyväksymästä tarjousta Rooman kansalaisoikeuksista.
Roomalaisaika
Praenesteläiset säilyttivät itsenäisen asemansa liittolaissotaan saakka, jolloin he saivat Rooman kansalaisoikeudet muiden liittolaisten kanssa.Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.65. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Praenestinus, kreikaksi Prainestīnos () ja Prainestēnos ().
pienoiskuva|pysty=0.8|Patsas Fortuna Primigenian pyhäkössä. Mariuksen ja Sullan sisällissodissa Praeneste näytteli merkittävää osaa. Cinna miehitti sen, kun hänet oli karkotettu Roomasta vuonna 87 eaa.Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.65. ja se näyttää jatkaneen Mariuksen puolueen hallussa vuoteen 82 eaa., jolloin se tarjosi suojan Marius nuoremmalle ja hänen armeijansa jäänteille sen jälkeen, kun hän oli kärsinyt tappion Sullaa vastaan Sacriportuksessa. Kaupungin luonnollista vahvuutta oli suuresti lisätty uusilla linnoituksilla, minkä vuoksi Sulla luopui ajatuksesta valloittaa kaupunki asevoimin, ja tyytyi asettamaan piirityslinjoja sen ympärille, luottaen hitaampaan saarrostahtiin, jonka johtamisen hän uskoi Lucretius Afellalle, samalla kun hän itse jatkoi toimia kentällä muiden Mariuksen puolueen johtajien kanssa. Nämä kenraalit yrittivät toistuvasti vapauttaa Praenesteä, mutta tuloksetta; lopulta, suuren Porta collinan taistelun ja samniittikenraali Pontius Telesinuksen tappion jälkeen, asukkaat avasivat porttinsa Afellalle. Marius, menettäen toivonsa pelastuksesta, yritti epätoivoisesti paeta maanalaista käytävää pitkin, mutta surmasi lopulta itsensä.Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.87–94; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Marius 46, Sulla 28–29, 32; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.26, 27; Livius: Epitome 87–88.
Praenesteä rangaistiin tämän jälkeen ankarasti; kaikki kansalaiset surmattiin ilman erotusta, ja kaupunki annettiin ryöstettäväksi; sen muurit purettiin, ja Sulla asutti sen alueelle colonian eli sotilassiirtokunnan.Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.87–94; Lucanus: Pharsalia eli Bellum civile (Sisällissota) 2.194; Strabon: Geografika 5.239; Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 3.21. Vaikuttaa siltä, että kaupunki siirrettiin tässä vaiheessa kukkulalta alla olevalle tasangolle, ja sen Fortunalle omistettua temppeliä laajennettiin niin, että se peitti suuren osan muinaisen kaupungin alueesta.