thumb|upright=1.5|Kartta Arktisen neuvoston jäsenmaista (vaaleansininen) ja tarkkailijamaista (tummansininen). Arktinen neuvosto on kansainvälinen, hallitusten välinen korkean tason foorumi, jossa keskustellaan arktisten alueiden hallitusten ja alueen alkuperäisyhteisöjä koskevista asioista ja ongelmista.
Historia Arktinen neuvosto perustettiin virallisesti Ottawan julistuksella vuonna 1996. Neuvoston tarkoituksena oli parantaa yhteistyötä ja koordinointia arktisen alueen valtioiden välillä. Erityisen tärkeää oli alkuperäiskansojen osallistuminen päätöksentekoon alueen kannalta olennaisten kysymysten ratkaisemiseen, erityisesti kestävän kehityksen ja alueen ympäristönsuojelun päätöksiin. Arktinen neuvosto on väline arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamien ongelmien ja haasteiden käsittelemiseen. Neuvosto on koonnut yhteistä tietopohjaa, joka jaetaan eri maiden välillä. Arktinen neuvosto tekee työtä kestävän kehityksen puolesta, jonka perusta ohjeistuksineen löytyy Kestävän kehityksen puiteasiakirjassa. Asiakirja hyväksyttiin Arktisen neuvoston vuoden 2000 ministerikokouksessa.
Jäsenyys Jäsenmaat Islanti Kanada Norja Ruotsi Suomi Tanska Venäjä Yhdysvallat
Tarkkailijat Tarkkailijan asema on auki kaikille ei-arktisille maille, globaaleille ja alueellisille kansainvälisille järjestöille ja kansalaisjärjestöille.
Tarkkailijamaat Alankomaat Espanja Intia Italia Japani Kiina Korean tasavalta Puola Ranska Saksa Singapore Sveitsi Yhdistynyt kuningaskunta
Kansainväliset järjestöt Arctic Circumpolar Route Maailman poronhoitajien liitto (AWRH, Association of World Reindeer Herders) Napa-alueiden luonnonsuojeluliitto (CCU, Circumpolar Conservation Union) Kansainvälinen arktinen tiedekomitea (IASC, International Arctic Science Committee) Kansainvälinen arktisten sosiaalitieteiden liitto (IASSA, International Arctic Social Sciences Association) Napa-alueiden terveyden kansainvälinen liitto (IUCH, International Union for Circumpolar Health) Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN, The World Conservation Union) Alkuperäisyhteisöjen asioita hoitava kansainvälinen työryhmä (IWGIA, International Work Group for Indigenous Affairs) Pohjois-Atlantin merinisäkäskomissio (NAMMCO, North Atlantic Marine Mammal Commission) Pohjoismaiden neuvosto (NCM, Nordic Council of Ministers) Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO, Nordic Environment Finance Corporation) Northern Forum Pysyvä arktisten alueiden parlamentaarikkokomitea (SCPAR, Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region) Arktinen yliopisto (UARCTIC, University of the Arctic) Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP, United Nations Development Programme) Norjalainen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman yhteydessä toimiva ympäristöjärjestö (UNEP-GRID/Arendal)
Kansalaisjärjestöt Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC, International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies) Maailman luonnonsäätiö WWF
Pysyvät jäsenet Arktisen neuvoston pysyväksi jäseneksi voivat päästä kaikki arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavat järjestöt. Arktisen alkuperäiskansan määritelmänä on, että alkuperäiskansa asuttaa useampaa kuin yhtä Arktisen neuvoston jäsenmaata, tai että yhdessä jäsenmaassa asuu useampi kuin yksi arktinen alkuperäiskansa.
Aleuttien kansainvälinen järjestö (AIA, Aleut International Association) Arktinen Athabaskanin neuvosto (Arctic Athabaskan Council) Gwich'inien kansainvälinen neuvosto (Gwich'in Council International) Inuiittien napapiirikonferenssi (ICC, Inuit Circumpolar Conference) Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö (Raipon, Russian Association of Indigenous Peoples of the North) Saamelaisneuvosto (Sámiráđđi)
Puheenjohtajuus ja Arktisen neuvoston kokoontuminen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat määritelleet yhteiset tavoitteet puheenjohtajakausiensa ajaksi, muun muassa neuvoston pääsihteeristön perustaminen Tromssaan, Norjaan. Puheenjohtajamaina ovat toimineet: Kanada 1996–1998 Yhdysvallat 1998–2000 Suomi 2000–2002 Islanti 2002–2004 Venäjä 2004–2006 Norja 2006–2009 Tanska 2009–2011 Ruotsi 2011–2013 Kanada 2013–2015 Yhdysvallat 2015–2017 Suomi 2017–2019 Islanti 2019–2021 Venäjä 2021–2023
Arktinen neuvosto on kokoontunut toistaiseksi kerran kunkin puheenjohtajakauden aikana, kauden loppupuolella. Alla kokoontumispaikat aikoineen: Kanada: Iqaluit, 1998 Yhdysvallat: Barrow, Alaska, 2000 Suomi: Inari, 2002 Islanti: Reykjavik, 2004 Venäjä: Salehard, 2006 Norja: Tromssa, 2009 Tanska: Nuuk, Grönlanti, 2011 Ruotsi: Kiiruna, 2013 Kanada: Iqaluit, 2015 Suomi: Rovaniemi, 2019Nämä asiat kiinnostavat ulkoministeritapaamisessa Rovaniemellä: Pompeon ja Lavrovin keskustelu sekä Yhdysvaltojen kanta ilmastonmuutokseen, Yle 6.5.2019
Neuvoston asiantuntijatyöryhmät Arktisen neuvoston asiantuntijatyöryhmät ja niiden tiede- ja tekniset tukiryhmät kokoontuvat säännöllisin väliajoin useaan kertaan vuoden aikana. Neuvostolla on kuusi asiantuntijaryhmää:
Arktinen saastumisvasteohjelma (ACAP, Arctic Contamination Action Programme) Arktinen tarkkailu- ja arviointiohjelma (AMAP, Arctic Monitoring and Assessment Programme) Arktisen alueen kasviston ja eläimistön suojelu (CAFF, Conservation of Arctic Flora and Fauna) Hätäehkäisy, valmius ja vaste (EPPR, Emergency Prevention, Preparedness and Response) Arktisen alueen meriympäristön suojelu (PAME, Protection of the Arctic Marine Environment) Kestävän kehityksen työryhmä (SDWG, Sustainable Development Working Group)
Katso myös Arktinen yliopisto
Lähteet
Aiheesta muualla
Arktisen neuvoston kotisivut
Luokka:Kansainväliset järjestöt Luokka:Arktis