pienoiskuva|354x354px|Eurokolikoita.
Eurokolikoita on kahdeksan eriarvoista, yhdestä sentistä kahteen euroon (yksi euro jakautuu sataan senttiin). Kolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden.
Kolikoiden arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa yhtäläinen, mutta tunnuspuolen (kruuna) on jokainen euroalueen maa suunnitellut itse. Tämän vuoksi kustakin kolikosta on useita eri malleja liikkeessä samaan aikaan.
Kolikot ovat Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten rahapajojen valmistamia. Kaikissa euromaissa ei ole rahapajaa, ja näiden maiden kolikot on valmistettu jossakin toisessa EU-maassa sen mukaan, miltä rahapajalta on saatu edullisin tarjous valmistuskustannuksista (esimerkiksi Suomen eurokolikot valmistaa Koninklijke Nederlandse Munt). Valmistusmäärissä noudatetaan tiukkoja kansallisia kiintiöitä, ja valuuttaa kokonaisuudessaan hallinnoi Euroopan keskuspankki (EKP).
Kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden, lukuun ottamatta Tanskaa, joka neuvotteli erivapauden määräyksistä, on otettava euro käyttöön ainoana valuuttanaan, kun ne täyttävät kriteerit, joihin kuuluvat: vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjen velka- ja alijäämäkriteerien noudattaminen, inflaation ja pitkien valtionkorkojen pitäminen tiettyjen viitearvojen alapuolella, valuuttansa valuuttakurssin vakauttaminen euroon nähden osallistumalla Euroopan valuuttakurssimekanismiin (ERM II) ja sen varmistaminen, että niiden kansallinen lainsäädäntö on EKP:n perussäännön, EKPJ:n perussäännön ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklojen 130 ja 131 mukainen. EU:n jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa euro käyttöön määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen artiklassa 109.1j, josta tuli sitova kaikille uusille jäsenvaltioille niiden liittymissopimusten ehtojen mukaisesti.
Kuvaus Kolikoiden koot ja käytetyt metallit Kolikoiden arvot, koot ja niissä käytetyt metalliseokset ovat seuraavat:
Kuva Arvo Halkaisija Paksuus Massa Syrjä Kuva syrjästä Materiaali 1 sentti 16,25 mm 1,67 mm 2,30 g sileä kuparipinnoitettu teräs(94,35 % teräs, 5,65 % kupari) 2 senttiä 18,75 mm 1,67 mm 3,06 g sileä, jossa ura 5 senttiä 21,25 mm 1,67 mm 3,92 g sileä 10 senttiä 19,75 mm 1,93 mm 4,10 g tiheästi rihlattu muotoiltu syrjä (40 rihlaa) Nordic Gold(89 % kupari, 5 % alumiini, 5 % sinkki, 1 % tina) 20 senttiä 22,25 mm 2,14 mm 5,74 g sileä, 7 lovea 50 senttiä 24,25 mm 2,38 mm 7,80 g tiheästi rihlattu muotoiltu syrjä (50 rihlaa) 1 euro 23,25 mm 2,33 mm 7,50 g jaksoittainen rihlaus (3 × 29 rihlaa) rengas: uushopeaa (75 % kupari, 20 % sinkki, 5% nikkeli) keskiosa: kolmikerrosmetallia (nikkelikupari–nikkeli–nikkelikupari) 2 euroa 25,75 mm 2,20 mm 8,50 g tekstireunustus (maakohtainen), tiheä rihlaus (252 rihlaa) rengas: nikkelikuparia (75 % kupari, 25 % nikkeli) keskiosa: kolmikerrosmetallia (uushopea–nikkeli–uushopea)
Käytetyistä metalliseoksista nikkelimessinki ja Nordic Gold ovat väriltään keltaisia, nikkelikupari vaaleanharmaata.
Yhteinen puoli
Kolikkojen yhteiset puolet on suunnitellut belgialainen Luc Luycxhttp://www.kunnallislehti.fi/artikkelit/joulukuu01/291201.html , jonka nimikirjaimet "kaksois-L" ovat pienellä kolikoiden arvopuolella.
Kolikkojen arvopuoli on yhteinen kaikissa jäsenmaissa. Arvopuolella on rahan nimellisarvo sekä kartta-aihe, joka 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa esittää Eurooppaa osana maapalloa ja suuremmissa kolikoissa vuoden 2007 alusta koko Eurooppaa HS 27.12.2006: Eurokolikot saavat ensi vuonna uudet kartat .
Ennen vuotta 2007 10 sentin ja sitä suuremmissa kolikoissa kuva-aiheena oli vain vuosien 1995–2004 aikaisia EU:n jäsenmaita esittävä kartta. 1.5.2004 tapahtuneen EU:n laajentumisen vuoksi kartta-aihe kuitenkin oli jo vanhentunut ja olisi myöhemmin entisestään jäänyt jälkeen todellisesta EU:n kartasta, kun EU laajentuu lisää. Siksi 10 sentin ja sitä suuremmissa kolikoissa päätettiin korvata vuoden 2007 alusta lähtien pelkkiä EU-maita esittävä kartta koko maantieteellistä Eurooppaa esittävällä kartalla. Uuden kartan käyttöönotto ei tosin ollut pakollista vielä vuoden 2007 alusta, ja Italia, Itävalta, Portugali, San Marino ja Vatikaanivaltio löivät kolikoitaan vielä vuonna 2007 vanhalla kartalla. Alle 10 sentin kolikoihin muutosta ei tarvittu. Vanhoja kolikoita ei kuitenkaan vedetty pois käytöstä, vaan ne säilyttivät arvonsa ja niiden käyttö maksuliikenteessä jatkuu.
Kansalliset puolet Toisen puolen eli niin sanotun kansallisen puolen aiheen päättää kukin kansallinen keskuspankki. Kansallisella puolella on kuitenkin aina oltava EU:n 12 tähteä sekä kolikon lyöntivuosi. Poikkeuksena käteiseuron käyttöönottoa edeltänyt 3 vuoden siirtymäaika, jolloin kolikoihin sai lyödä joko lyöntivuoden tai käyttöönottovuoden 2002.
Nykyisin voimassa olevien päätösten mukaan ainakin euroalueeseen tulevaisuudessa liittyvien uusien jäsenmaiden kolikoissa on kansallisella puolella oltava myös valtion nimi tai sen lyhenne. Joidenkin nykyistenkin jäsenmaiden kolikoissa valtion nimi on jo ilmaistu, esim. España tai RF (République Française), mutta tämä on pohjautunut vapaaehtoisuuteen. Lisäksi kansallisella puolella ei tule toistaa rahan arvoa ja nimeä; tähän kuitenkin sallitaan poikkeus, jos maassa on käytössä eri kirjainmerkistö, esimerkkinä Kreikka nykyisine kolikoineen. Ennen vuotta 2007 lyödyistä kolikoista kreikkalaisten lisäksi ainoastaan itävaltalaisissa on ollut arvomerkinnät myös kansallisella puolella.
Ainakin osassa Euroopan monarkioista on perinteenä tai lakiin kirjattuna vaatimuksena, että kolikkosarjan joissakin tai kaikissa kolikoissa on vallassa olevan monarkin kuva. Tämä näkyy myös näiden maiden eurokolikoissa. Samaa käytäntöä noudattaa myös Vatikaanivaltio. Näillä mailla on oikeus vaihtaa kolikoihinsa uudet kuvat hallitsijan vaihduttua tai muutoin 15 vuoden välein hallitsijan kuvan päivittämiseksi hänen piirteisiinsä iän myötä tulevien muutosten mukaan. Muiden euromaiden tulee säilyttää kolikoidensa kansalliset kuva-aiheet vakioina (pieniä yksityiskohtien muutoksia lukuun ottamatta).
Valtio ja sen eurokolikot Käteisenkäyttöönottovuosi Kuva-aiheetA. Euroalue Alankomaalaiset eurokolikot 2002 1 c – 2 €: kuningatar Beatrixin vasemmalle katsova sivuprofiilikuva ja sanat Beatrix, Koningin der Nederlanden (). Kuvan muotoilu on euroarvoisissa kolikoissa erilainen kuin senttiarvoisissa. Belgialaiset eurokolikot 2002 1 c – 2 €: kuningas Albert II:n vasemmalle katsova sivuprofiilikuva Bulgarialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2026 1 c – 50 c: Madaran ratsastaja 1 €: Johannes Rilalainen, bulgarialainen pyhimys 2 €: Paisij Hilendarski, bulgarialainen uskonnollisen yhteisön edustaja Espanjalaiset eurokolikot 2002 1 c – 5 c: Santiago de Compostelan katedraali 20 c – 50 c: Miguel de Cervantesin kuva 1 € – 2 €: kuningas Juan Carlos I Irlantilaiset eurokolikot 2002 1 c – 2 €: iiriläisharppu (suunnittelija Jarlath Hayes) Italialaiset eurokolikot 2002 1 c: Castel del Monten linna 2 c: Mole Antonelliana, vuonna 1863 suunniteltu kupoli 5 c: amfiteatteri Colosseum 10 c: yksityiskohta Sandro Botticellin maalauksesta Venuksen syntymä 20 c: Umberto Boccionin suunnittelema veistos 50 c: keisari Marcus Aurelius ratsastamassa 1 €: Vitruviuksen mies, Leonardo da Vincin piirros ihmisen ruumiinosien suhteista toisiinsa 2 €: Rafaelin tekemä Dante Alighierin muotokuva Itävaltalaiset eurokolikot 2002 1 c: katkeronkukka (katso Gentianales) 2 c: alppitähti 5 c: alppiesikko 10 c: Stephansdom (Pyhän Tapanin katedraali) 20 c: Belvederen barokkilinna 50 c: Secession-rakennus Wienissä 1 €: säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart 2 €: Nobel-rauhanpalkittu kirjailija Bertha von Suttner Kreikkalaiset eurokolikot 2002 1 c: ateenalainen kolmisoutu -sota-alus 2 c: korvetti-tyyppinen purjelaiva 5 c: säiliöalus 10 c: Rigas Velestinlis-Fereos (1757–1798) 20 c: Ioannis Capodistrias (1776–1831) 50 c: Eleftherios Venizelos (1864–1936) 1 €: neljän drakman kolikko ajalta ennen ajanlaskumme alkua (kuva-aiheena pöllö) 2 €: yksityiskohta 200-luvulta peräisin olevasta mosaiikista Kroatialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2023 1 c – 5 c: Glagoliittinen kirjoitus 10 c - 50 c: Nikola Tesla 1 €: Näätä jonka taustalla Kroatian shakkilauta 2 €: Kroatian kartta Kyproslaiset eurokolikot 2008 1 c – 5 c: kyproksenmufloni, villilammas 10 c – 50 c: Kyrenialainen kauppa-alus neljänneltä vuosisadalta eaa. 1 € – 2 €: ristin muotoinen jumalankuva kuparikaudelta noin 3000 eaa. Latvialaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2014 1 c – 5 c: Latvian pieni vaakuna 10 c – 50 c: Latvian suuri vaakuna 1 € – 2 €: latvialainen naishahmo, "Milda" Liettualaiset eurokolikot 1. tammikuuta 2015 1 c – 2 €: Vytis-ratsastaja Liettuan vaakunasta Luxemburgilaiset eurokolikot 2002 1 c – 2 €: suurherttua Henrin oikealle katsova sivuprofiilikuva ja teksti Lëtzebuerg. Luxemburgin laki vaatii metallirahoihin hallitsijan kuvan. Kuvasta on kolikoissa kolme hieman erilaista versiota, 1 c – 5 c kolikoissa yksi, 10 c – 50 c kolikoissa toinen ja 1 € – 2 € kolikoissa kolmas. Maltalaiset eurokolikot 2008 1 c – 5 c: alttari Mnajdran esihistoriallisista temppeleistä, rakennettu noin 3600 eaa. 10 c – 50 c: Maltan kilpi, jossa Maltan lippu; kilven päällä kaupunkivaltion tunnus muurikruunu; kilpeä reunustavat rauhan tunnukset, oliivipuun oksa ja palmunoksa, joiden sidontanauhassa teksti ”Repubblika ta’ Malta” (Maltan tasavalta). 1 € – 2 €: maltanristi, Maltan ritarikunnan tunnus Portugalilaiset eurokolikot 2002 1 c – 5 c: kuninkaan sinetti vuodelta 1134 ja sana Portugal 10 c – 50 c: kuninkaan sinetti vuodelta 1142 1 € – 2 €: portugalilaisia linnoja ja vaakunoita Ranskalaiset eurokolikot 2002 1 c – 5 c: Fabienne Courtiaden Marianne 10 c – 50 c: tunnettu Kylväjä-aihe, jota on käytetty ennenkin esim. frangeissa 1 € – 2 €: taiteilija Joaquim Jimenezin suunnittelema elämää symboloiva puu Saksalaiset eurokolikot 2002 1 c – 5 c: tammenlehvä (aiheen suunn. Rolf Lederbogen) 10 c – 50 c: Brandenburgin portti (aiheen suunn. Reinhard Heinsdorff) 1 € – 2 €: kotka, perinteinen Saksan valtion symboli (aiheen suunn. Heinz ja Sneschana Russewa-Hoyer) Slovakialaiset eurokolikot 2009 1 c – 5 c: Kriváň, symbolinen vuori Tatravuorilla, suunnittelija Drahomír Zobek 10 c – 50 c: Bratislavan linna, suunnittelijat Ján Černaj ja Pavol Károly 1 € – 2 €: Slovakian vaakuna, suunnittelija Ivan Řehák, 2 euron kolikon reunuksessa teksti "SLOVENSKÁ REPUBLIKA" sekä kaksi tähteä, joiden välissä lehmuksen lehti Slovenialaiset eurokolikot 2007 1 c: haikara 2 c: Prinssin kivi, vanha kruunauskivi 5 c: Kylväjä kylvämässä tähtiä ja pisteitä 10 c: kirjoitus "Katedrala Svobode" () ja kuva rakentamatta jääneestä, arkkitehti Jože Plečnikin suunnittelemasta parlamenttirakennuksesta 20 c: kaksi hevosta ja kirjoitus "LIPICANEC" () 50 c: Slovenian korkein vuori Triglav, Kravun tähtikuvio ja teksti "Oj Triglav Moj Dom" () 1 €: protestanttinen uskonpuhdistaja Primož Trubar ja teksti "stati inu obstati" () 2 €: kansallisrunoilija France Prešeren ja säe hänen kirjoittamansa kansallishymnin tekstistä Suomalaiset eurokolikot 2002 1 c – 50 c: Suomen vaakunaleijona, suunnittelija Heikki Häiväoja. 1 €: järvimaiseman yllä lentäviä joutsenia, järvet ovat Lavijärvi ja Miekkajärvi kolikon suunnitelleen Pertti Mäkisen kotipaikkakunnalta Laviasta. 2 €: lakka, suunnittelija Raimo Heino Virolaiset eurokolikot 2011 1 c – 50 c: Viron kartta ja sana EESTI uppokuvana 1 € – 2 €: Viron kartta maastonmuotoineen ja sana EESTI kohokuvanaEesti Panga muuseum (Viron keskuspankin museo), seloste näyttelyvitriinissäB. EU:n ulkopuoliset Euroopan maat Andorralaiset eurokolikot 2002 (yksipuolisella päätöksellä), 1.7.2013 omat kolikot, julkaistiin 15. tammikuuta 2015. 1 c - 5 c: Pyreneidenvuohi 10 c - 50 c: Església de Sant Martí de la Cortinada (kirkko) 1 €: Casa de la Vall (historiallinen rakennus Andorrassa)