Merihaka () on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan Vilhonvuoren osa-alueelle. Usein se mielletään kuitenkin omaksi kaupunginosakseen erillisen sijaintinsa ja yhtenäisen betonibrutalistisen tyylinsä vuoksi.Bonsdorff ym. 2020, s. 12. Merihaka sijaitsee merenrannan sekä Hakaniemen sillan ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella.

Historia pienoiskuva|Alueen rakennustöitä vuonna 1972. Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli Wärtsilän – alkujaan Kone- ja Siltarakennus Oy:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan sijainnut Pannukakku-niminen saari, joka yhdistettiin mantereeseen.

Vuosina 1973–1986 rakennettu kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä Hakaniemestä, toisten mukaan alueen rakentaneen rakennusliike Hakan mukaan. Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton asunto-osasto, josta vuonna 1980 tuli Suunnittelurengas Oy, Suomen suurin arkkitehtitoimisto. Rakennusten suunnittelijoita olivat alkuvaiheessa Peter Bieber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen sekä loppuvaiheessa Unto ToikkanenBonsdorff ym. 2020, s. 78.. Alue on saanut paljon kritiikkiä, ja suunnittelijoidensakin mielestä siitä tuli ylimitoitetun rakennusoikeuden vuoksi liian massiivinen ja raskasilmeinen.Bonsdorff ym. 2020, s. 13.

Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa, jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua ”Sorsanpesäksi”. Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova muistolaatta.

Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin ammattiopiston toimipaikka.

Yleiskuva pienoiskuva|vasen|Sörnäisten rantatie, yksi Helsingin monikaistaisista pääkaduista, kulkee Merihaan edustalla.pienoiskuva|Näkymä Merihakaan kesällä 2005 Siltavuorenrannan suunnasta. Etualalla ravintolalaiva Wäiski. pienoiskuva|Merihaka Sompasaaresta päin vuonna 2016.

Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle suunniteltiin betoninen pihakansi – kuten vähän myöhemmin Itä-Pasilaankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee Haapaniemenkatu. Merihaan korkein rakennus on 18-kerroksinen ja 65 metriä korkea Liittojen talo.

2020-luvulla alueen maisema muuttui hieman, kun Hakaniemenrannalta Nihtiin rakennettiin 400-metrinen Merihaansilta, joka on osa Kruunusillat-pikaraitiotietä Laajasaloon. Rakennustöiden alustavat valmistelut Hakaniemen ja Merihaan ympäristössä alkoivat maaperätutkimuksilla kesällä 2020. Merihaan kupeessa oleva 1960–luvulla rakennettu Hakaniemen silta purettiin ja vaihdettiin matalampaan uuteen Hakaniemensiltaan vuonna 2024. Vuonna 1975 valmistunut Näkinsilta rakennettiin uudelleen vuosina 2022–2023, jotta erikoiskuljetukset mahtuvat ajaaman sen alitse.

Palvelut Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii K-Market, apteekki, lounasravintola, ravintola, kaksi baaria ja urheilukeskus Merihaan Pallohalli.

Seurat ja järjestöt alt=Kulttuurisauna, julkinen sauna, Merihaassa.|pienoiskuva|Kulttuurisauna, julkinen sauna Merihaassa. Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi–Venäjä-Seura, pitävät majaansa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.

Merihaan asuinalueyhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.

Rakennukset valmistumisjärjestyksessä 1973: Haapaniemenkatu 16a, 14-kerroksinen tornitalo 1974: Haapaniemenkatu 16b, 14-kerroksinen tornitalo 1974: Haapaniemenkatu 16c, 14-kerroksinen tornitalo 1974: Hakaniemenranta 16, 8-kerroksinen lamellitalo 1974: Haapaniemenkatu 7–9a, 7-kerroksinen toimistotalo 1975: Haapaniemenkatu 12, 14-kerroksinen tornitalo 1975: Haapaniemenkatu 14, kaksikerroksinen liiketalo 1975: Hakaniemenranta 10, pysäköintitalon 1. vaihe 1976: Haapaniemenkatu 7–9b: Liittojen talo, 18-kerroksinen toimistotorni 1977: Hakaniemenranta 18, 8-kerroksinen lamellitalo 1979: Hakaniemenranta 28, 8-kerroksinen lamellitalo 1980: Hakaniemenranta 30, 8-kerroksinen lamellitalo 1980: Hakaniemenranta 14, 8-kerroksinen lamellitalo 1980: Haapaniemenkatu 11, 8-kerroksinen lamellitalo 1980: Hakaniemenranta 10, pysäköintitalon 2. vaihe 1983: Hakaniemenranta 12, 6-kerroksinen lamellitalo 1983: Haapaniemenkatu 10, 3-kerroksinen pysäköintitalo 1985: Hakaniemenranta 26, 14-kerroksinen tornitalo 1986: Haapaniemenkatu 14b, 4-kerroksinen PalloilutaloBonsdorff ym. 2020, s. 64.

Tunnettuja merihakalaisia Eevil Stöö, tuottaja, artisti Joonika Kaukoranta, kaupunkiaktivisti, kulttuurituottaja, taiteilija Tarmo Koivisto, sarjakuvapiirtäjä Jermu Laine, poliitikko Ruudolf, rap-artisti Martta Salmela-Järvinen, poliitikko Esa Salminen, kirjailija Anneli Sauli, näyttelijä Kalevi Sorsa, pääministeri Teivo Teivainen, professori Vilunki 3000 (oikealta nimeltään Mikko Viljakainen), muusikko, graafikko ja radiotoimittaja

Merihaka fiktiossa Me Stallarit, MTV3-kanavan vuonna 2004 esitetty komediasarja Mämmilä-sarjakuvan tapahtumat ovat muutamassa tarinassa sijoittuneet Mämmilän sijaan urbaaniin Merihakaan. Karppi-sarjan päähenkilö Sofia Karppi asuu Merihaassa.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Halonen käväisi asuntonäytössä Merihaassa, Ilta-Sanomat 4.5.2009 Ylen Elävä arkisto: Merihaka on betonitornien harmaa laidun HS 2.9.2013: Parjattu ja rakastettu Merihaka täyttää 40 vuotta Helsingin parjattu betonilähiö Merihaka ilmentää tasa-arvoa ja nuorten arkkitehtien kapinaa, Yle 7.9.2013 Arkkitehdit kritisoivat Merihaan purkamis- ja tiivistämissuunnitelmia – “Poikkeuksellisen hieno, eheä ja elävä esimerkki aikakautensa rakennetusta ympäristöstä” Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Luokka:Sörnäinen Luokka:Vuoden betonirakenne Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit