Seinäjoen tangomarkkinatSeinäjoen Tangomarkkinat Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, Patentti- ja rekisterihallitus on vuosittain heinäkuun puolivälissä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Vuonna 2019 tapahtumaan osallistui yli 111 000 kävijää.
Keskeinen osa Seinäjoen tangomarkkinoita on tangokuningas- ja tangokuningatarkilpailu. Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987 alkaen myös Tangokuningatar. Poikkeuksellisesti vuosina 2009–2012 miesten ja naisten keskuudesta valittiin ainoastaan yksi henkilö Tangokuninkaalliseksi. Vuosi 2011 on ainoa, jolloin ei valittu uutta tangokuningasta lainkaan.Timo Kalevi Forss: Tähdet meren yllä: suomalaisen tangon tarina, s. 119–131. Helsinki: Into Kustannus, 2019. .
Osa tapahtumaa on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksina vuodet 1987 ja 1988. Tangosävellys- ja -sanoituskilpailu ei ole saavuttanut samanlaista suosiota ja näkyvyyttä kuin tangokuninkaallisten valinta.
Historia Tangomarkkinoiden syntyyn johtaneen tapahtumaketjun sysäsi 1980-luvun alkuvuosina liikkeelle huoli Ilmajoen musiikkijuhlien tulevaisuudesta. Kymmenkunta vuotta klassiseen musiikkiin ja oopperaan keskittynyt kunnianhimoinen festivaali oli menettänyt vetovoimaansa, yleisökato oli pahentunut ja tappiokierre syventynyt lähes kipurajalle saakka. Jotakin oli pakko tehdä, ja niinpä juhlien taiteelliseksi johtajaksi hieman aiemmin valittu Lasse Lintala otti asian puheeksi monivuotisen yhteistyökumppanin MTV:n ohjelmajohtajan Tauno Äijälän kanssa. Ratkaisua etsittiin kevyen musiikin saralta, ja kun idea oli todettu toteuttamiskelpoiseksi, toimintamalli lainattiin vuodesta 1977 alkaen järjestetyiltä Lappeenrannan humppafestivaaleilta.Telle Virtanen: Tangon tarina, s. 90. Helsinki: Johnny Kniga Kustannus, 2019. .
Keväällä 1985 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, Seinäjoen Maila-Jussit ry ja Viihdekuoro Marit ja Mikot ry perustivat Tangomusiikin edistämisyhdistyksen, ja Seinäjoen kaupungin tultua mukaan järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma saman vuoden heinäkuun toisena viikonloppuna. Paikan päälle kokoontui noin 18 000 tangon ystävää, mikä ylitti järjestäjien rohkeimmatkin odotukset, ja television välityksellä tapahtumaa seurasi noin 1,6 miljoonaa katsojaa. Ensimmäiseksi tangokuninkaaksi kruunattiin Kauko Simonen, ja hänen perintöprinsseikseen valittiin Jaska Mäkynen ja Mertsi Meri. Mäkynen kirkasti kruununsa myöhemmin, kun taas Meri katosi muutaman vuoden jälkeen iskelmäkuvioista.Tony Latva ja Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 528. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004. Tapahtuman johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka. Martti Haapamäki nimitettiin Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2012.. Vuonna 1988 Tangomarkkinoilla rikottiin 25 000 kävijän raja, ja 50 000 vieraan raja ylittyi vuonna 1991. Alun perin yhden viikonlopun kestänyt tapahtuma pidennettiin kolmipäiväiseksi vuonna 1990. 1990-luvun lama-aikaa kuvasi, että vuoden 1993 tangokuninkaalliset Merja Raski ja Sebastian Ahlgren olivat kumpikin voittohetkellään työttömiä. Vuonna 1994, jolloin tapahtuma järjestettiin kymmenennen kerran, tapahtuma venähti jo viikon mittaiseksi. Samana vuonna rikkoutui myös sadantuhannen festivaalikävijän raja. Vuonna 1999, viidensillätoista Tangomarkkinoilla juhlan aiheena oli myös miljoonas festivaalivieras tapahtuman historiassa. Vuoden 2001 tangokuninkaalliset Mira Sunnari ja Erkki Räsänen kruunattiin juuri käyttöön otetulla Seinäjoki-areenalla.Latva & Tuunainen 2004, s. 528–533.
Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi Heikki Hietamies yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa Sirpa Viljamaa, Johanna Raunio, Tamara Lund, Lola Odusoga, Anu Hälvä, Anu Palevaara ja Satu Silvo sekä tangokuningatar Arja Koriseva. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat Pertti Salovaara ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 Janne Porkka pareinaan Karita Tuomola (2002) ja Taru Valkeapää (2003).
Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 MTV3, vuosina 2009–2011 Yle TV2, vuosina 2012–2016 Yle TV1, vuosina 2017–2019 AlfaTV, vuosina 2023–2024 Eveo ja vuodesta 2025 Yle TV1. Mervi Pohjanheimo ohjasi Tangomarkkinoiden finaalin suorat tv-lähetykset MTV3:lle yhdeksänä vuonna, 1996–2004. Vuosina 2017–2022 festivaalin radioinnista vastasi Järviradio, vuosina 2023–2024 Radio Pooki ja vuodesta 2025 Yle Radio Suomi.
Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1 700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu kemiläinen 15-vuotias Heidi Kyrö. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta sanomalehti Ilkan haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."Virtanen 2019, s. 91.
Tangomarkkinoiden suosiosta huolimatta tango ei ole enää festivaalin historian aikana noussut Suomessa läheskään samanlaiseen suosioon kuin kiihkeimpinä vuosina 1960-luvun puolivälissä. Populaarikulttuurin historian tutkija ja Suomen Jazz & Pop Arkiston johtaja Janne Mäkelä kommentoi asiaa vuonna 2005: Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 826–827. Helsinki: Mediapinta Oy, 2015. .
Vuonna 2025 tehtiin sääntömuutos, jolla tangokuninkaalliset valitsee yleisö. Ensin tuomaristo valitsee yhteensä kahdeksasta nais- ja miesfinalistista superfinaaliin kaksi naista ja kaksi miestä. Yleisö äänestää heistä sitten voittajat, joko puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai Yle-sovelluksella.
Tangolaulukilpailu
Vuosi Tangokuningatar Tangokuningas 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
2006 2007 2008 2009 Tangokuninkaallinen: 2010 Tangokuninkaallinen: 2011 Tangokuninkaallinen: 2012 Tangokuninkaallinen: 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Ei järjestetty COVID-19-pandemian johdosta 2021 2022 2023 2024 2025 2026
Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu
1. sija 2. sija 3. sija vuosi La Perla Negrainstrumentaali, säv. Veikko Huuskonen 1985 Joka ainoa iltasäv. Jorma Laurila, san. Ville Laurila 1986 Nyt kun aikaa onsäv. Raimo Roiha, san. Juha Vainio Rannallasäv. Vesa Tuomi, san. Tuula Heikkilä Lapsuusmuistojasäv. Seppo Äijö, san. Kimmo Petrell 1989 Maailmantangosäv. ja san. Seppo Tammilehto 1990 Kesän huumaasäv. Pentti Salomaa, san. Tuulikki Lahti Yöllinen hetkisäv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg Uskollisuussäv. Paavo Sjöberg, san. Juha Vainio 1991 Sadun tangosäv. Markku Anttila, san. Turkka Mali Tunteiden tangosäv. Markku Kopisto, san. Turkka Mali Tanssiin kutsusäv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg 1992 Yön kuningatarsäv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen Jos minut vielä kohtaatsäv. Erkki Rajamäki, san. Pirkko Arola Rakastin sinuasäv. Veikko Juntunen, san. Pekka Luusua 1993 Lauantai-illan tangosäv. Hannu Laine, Jorma Laurila; san. Unto Laine, Jorma Laurila Yön tähtisäv. Matti Piri, san. Iina Tarina Haaveiden tangosäv. Juha Leinonen, san. Pekka Santala 1994 Mun aika mennä onsäv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen Pohjolan valkeat yötsäv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen Polttava katsesäv. Risto Penttinen, san. Jussi Alanko 1995 Ruusunoksa ja kyyhkynensäv. ja san. Veikko Juntunen Rakastan, rakastan, rakastansäv. ja san. Veikko Niittynen Elämä alkaa siitäsäv. ja san. Jukka Kuoppamäki 1996 Olet maailmainsäv. ja san. Katja Lampela Taivas salamoisäv. ja san. Kimi Markkola Kun haaveilla uskallatsäv. ja san. Vesa Alare 1997 Suudelmia ja shampanjaasäv. Jarmo Tinkala, san. Kalevi Puonti Syttyi rakkaussäv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen Kultaisin siivinsäv. Jukka Keskitalo, san. Vesa Alare 1998 Tule luoksein iltaruskosäv. Rauli Nordberg, Ari Mannelin, Kimmo Parviainen; san. Rauli Nordberg Tango nuoruudestasäv. ja san. Tapio Mäki Tunteeni on sammumatonsäv. Jan-Eric Malms, san. Jorma Toiviainen 1999 Oot tässä, oot poissasäv. Hauge Piispanen, san. Jorma Toiviainen Rakkauden yösäv. ja san. Kalevi Puonti Keskiyön auringon maasäv. ja san. Raimo Hast 2000 Kuu, kylmä kuningatarsäv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen Ensi yönäsäv. Jari Niemelä, san. Chrisse Johansson Kohti kalleintasäv. Reijo Huurros, san. Pauli Hanhiniemi 2001 Soittakaa lujempaasäv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen Naisen sydänsäv. Toni Nygård, san. Helena Hatunen Kukkiva roudan maasäv. Tuomas Perheentupa, Nicklas Grönholm san. Kalevi Puonti 2002 Ei lähtevää saa viivyttääsäv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen Kuun hopeaiseen viittaansäv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen Viimeiseen suudelmaansäv. Veikko Juntunen, san. Reijo Päkkilä 2003 Seuraan sinuasäv. Katja Lampela, san. Natalia Vladimirov Jos palaisi luokseni hänsäv. Esa Nieminen, san. Sinikka Svärd Lävistetty sydänsäv. san. Jiri Nikkinen 2004 Tulit varjojen takaasäv. Kikka Laitinen, Janne Halmela; san. Jorma Toiviainen Niin kauas et pääsesäv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen Toivoisinsäv. san. Jouni Keronen 2005 Anna ollasäv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen Mustien ruusujen maasäv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd Lady likesäv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen 2006 Raju rakastajasäv. san. Sirkka Tammio Onko rikos rakastaa?säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd Älä mene!säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen 2007 En kasvojas muistasäv. Aarne Hartelin, san. Jorma Toiviainen Nuoruus, hulluus ja ihanuussäv. Juha Mäki, san. Kaje Komulainen 2008 Häätangosäv. Jussi Rasinkangas, san. Pekka Eronen Yhdestoista hetkisäv. Risto Pahlama, san. Jukka Saarinen 2009 Sua kaipaansäv. Illusion Rake, Mariska; san. Mariska Taas lasken tiilten päätsäv. Mika Jämsä, san. Kaje Komulainen 2010 Tango Mariasäv. ja san. Veeti Kallio Kesän kaunein päiväsäv. ja san. Anna Suominen 2011 Rakkaus riepottaasäv. Pertti Jalonen, san. Piia Koriseva Salaisuussäv. ja san. Anna Suominen 2012 Suurempaasäv. Jonnaemilia, Mikko Tamminen, san. Eija Hinkkala 2013 Kiivas ja kaunissäv. san. Lauri Tähkä 2014 Kaipuun syleilyynsäv. san. Sansa ja Terhi Pippuri 2015 Sinua rakastetaansäv. san. Katja Esle 2016Elämällesäv. san. Taru Piira2017Kel onni on Säv. Matti Paatelma, san. Mirkka Paajanen 2018Sain rakastaa Säv. ja san. Minna Miettinen2019Mitä todella? säv. Pertti Jalonen, san. Eija Hinkkala 2021Etten kuollut turhaan säv. Pertti Jalonen, san. Eija Hinkkala ja Arja Koriseva 2022Syntinen nainen säv. ja san. Maiju Oja 2023Jälkeenpäin säv. Matti Paatelma, san. Mirkka Paajanen 2024Taivas täynnä tulta säv. Toni Nygård, Jussi Rasinkangas, san. Annika Aakkula 2025
Tango Finlandia -palkinto Seinäjoen tangomarkkinoilla on vuodesta 2004 lähtien jaettu Tango Finlandia -tunnustuspalkintoa ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen tangon hyväksi. Palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen saajan on oltava Suomen kansalainen. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 palkintoa ei jaettu ja vuonna 2017 myönnetty palkinto on toistaiseksi viimeisin. Palkinnon saajat