Dikaiarkhos (, ; n. 350–285 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, kartografi, maantieteilijä, matemaatikko ja kirjailija. Hän oli kotoisin Messenestä. Dikaiarkhoksen teoksista on säilynyt ainoastaan osia. Hän kirjoitti ennen kaikkea Kreikan historiasta ja maantieteestä, jolla alalla hänen merkittävin teoksensa oli teos nimeltä Kreikan elämä. Kartografian alalla Dikaiarkhos oli ensimmäisiä, joka käytti maantieteellisiä koordinaatteja. Hän kirjoitti myös filosofian ja politiikan alan teoksia.
Elämä
Dikaiarkhos oli Feidiaan poika, ja hän syntyi Messenessä, Suur-Kreikkaan kuuluneessa Sisiliassa. Hän vietti kuitenkin suurimman osan elämästään Kreikassa ja erityisesti Peloponnesoksella. Dikaiarkhos oli Aristoteleen oppilas Lykeionin peripateettisessa koulussa.Cicero: de Legibus, III.6. Hän oli muun muassa Theofrastoksen ystävä, ja omisti tälle eräitä teoksistaan. Eräistä hänen teostensa säilyneistä katkelmista voidaan päätellä, että hän olisi elänyt vielä vuonna 296 eaa. ja kuollut noin vuonna 285 eaa.
Teokset
Dikaiarkhos oli antiikin aikana arvostettu sekä filosofina että hyvin monien eri alojen tuntijana.Cicero: Tusculanae Quaestiones, I.18; de Officiis, II.5; Varro: de Re Rust. I.2. Hän kirjoitti lukuisia teoksia, ja muut kirjailijat viittaavat niihin usein. Teoksista on säilynyt useita katkelmia. Teoksiin kuuluu sekä maantieteen, politiikan, historian, filosofian että matematiikan alan teoksia. Niistä on kuitenkin hankala muodostaa luetteloa, koska monet, joihin viitataan erillisinä teoksina, vaikuttavat lähemmin tarkasteltuna olevan vain osia laajemmista teoksista.
Maantiede
Dikaiarkhoksen kirjoittamiin maantieteen alan teoksiin kuuluvat:
Kreikan elämä () – Dikaiarkhoksen merkittävin teos sisälsi selonteon Kreikan maantieteestä, historiasta sekä moraalisista ja uskonnollisista oloista. Sen tarkoituksena oli tarjota kaikki tieto kreikkalaisista, heidän elämästään ja tavoistaan. Teos koostui kolmesta kirjasta, joista ensimmäinen sisälsi Kreikan maantieteen ja historian kuvauksen, ja muodosti johdannon koko teokselle. Toinen kirja kuvasi Kreikan eri valtioita. Kolmas kirja kuvasi kreikkalaisten yksityistä ja julkista elämää, teattereita, pelejä, uskontoa jne. Toisesta kirjasta on säilynyt pitkä katkelma, mutta sitä ei voida sen nykyisessä muodossa pitää Dikaiarkhoksen itsensä kirjoittamana, sillä on lyhennelmä. Maan piiri ()Lydos: de Mensibus. – Teos oli todennäköisesti niiden karttojen selitys, jotka Dikaiarkhos oli tehnyt ja antanut Theofrastokselle. Kartat käsittivät koko tunnetun maailman.Cicero: ad Att. VI.2; vrt. Diogenes Laertios V. Kreikan kuvaus () – Tämän niminen Theofrastokselle osoitettu teos on edelleen säilynyt Dikaiarkhoksen kirjoittamana, vaikkakin sen muoto ja henki ovat hänelle epätyypillisiä. Se onkin todennäköisemmin jonkin paljon myöhemmän kirjoittajan, joka on tehnyt runomitassa kirjoitetun parafraasin teoksen Maan piiri osista, tuotos. Teos koostuu 150:stä jambisäkeestä. Vuorten korkeuksistaPlinius: H. N. II.65; Geminos: Elem. Astron. 14. – Teos, joka on saattanut olla teoksen Maan piiri osa, on varhaisin tunnettu yritys soveltaa kolmiomittausta vuorten korkeuksien mittaamiseen. Trofonioksen (luolaan) laskeutuminen () – Useista kirjoista koostuva teos, joka sisälsi siitä lainattujen osien perusteella kuvauksen pappien rappeutuneista ja irstaista menoista Trofonioksen luolassa.Cicero, ad Atticum, VI.2, XIII.31; Athenaios, XIII., XIV. Eräitä muita teoksia, kuten Spartan perustuslaki (),Suda. Olympialainen dialogi (),Athenaios, xiv. Panateenalainen dialogi (),Skolia ad Aristophanis Vespis 564. jne., jotka vaikuttavat olleen vain osia teoksesta Kreikan elämä.
Strabonin mukaan Polybios arvosteli Dikaiarkhoksen maantieteen alan teoksia monesta syystä.Strabon, ii. Strabon itsekinStrabon, iii. oli tyytymätön siihen, kuinka Dikaiarkhos kuvasi läntistä ja pohjoista Eurooppaa, joilla alueilla hän ei ollut koskaan käynyt.
Filosofia
Lesboslaiset kirjat () – Kolme kirjaa, jotka olivat saaneet nimensä siitä, että filosofiset keskustelut sijoittuivat Mytileneen Lesboksen saarelle. Dikaiarkhos pyrkii todistamaan, että sielu on kuolevainen.Cicero: Tusculanae Quaestiones, I.31. CiceroCicero: ad Atticum, XIII.12. tarkoittaa todennäköisesti tätä teosta puhuessaan teoksesta nimeltä Sielusta. Korinttilainen dialogi () – Kolme kirjaa, jotka olivat eräänlainen jatko Lesboslaisille kirjoille.Cicero: Tusculanae Quaestiones, I.10. Teos on todennäköisesti sama, josta CiceroCicero: de Officiis, II.5. käyttää toisaalla nimeä Ihmisen tuhosta (de Interitu Hominum).
Politiikka
Kolmen kaupungin dialogi (, Tripolitikos)Athenenaios, IV.; Cicero: ad Atticum, XIII.32. – Teos, josta tutkivat ovat väitelleet paljon. Se oli todennäköisesti hallintoa koskeva vertaileva tutkimus. Dikaiarkhos jakoi hallintomuodot Aristotelesta seuraten kolmeen: demokratia, aristokratia ja monarkia.Fotios: Bibl. Cod. 37. Hän kannatti sekamuotoa, jossa on kaikuja spartalaisesta järjestelmästä, jossa on osia kaikista kolmesta hallintomuodosta. Tämä teos on saattanut toimia innoituksena Ciceron teokselle De republica.
Muita teoksia
Teos Uhrauksesta Ilionissa ()Athenenaios, XIII. vaikuttaa viitanneen uhrimenoihin, jotka Aleksanteri Suuri toimitti Ilionissa eli Troijassa.
Lisäksi tunnetaan eräitä muita teoksia, jotka ovat luonteeltaan kieliopillisia ja joiden on uskottu myös olleen Dikaiarkhoksen kirjoittamia. Näihin kuuluvat Alkaioksesta ()Athenaios, XI., XV. ja Yhteenvetoja Euripideen ja Sofokleen juonista (),Sekstos Empeirikos: adv. Geometr. Ne ovat kuitenkin saattaneet olla toisen Dikaiarkhoksen, lakedaimonialaisen grammaatikon, kirjoittamia. Sudan mukaan tämä oli Aristarkhos Samothrakelaisen oppilas. Häneen saattaa olla viittauksia Apollonios Dyskoloksen teoksissa.Apollonios Dyskolos: De Pronom..
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Peripateettiset filosofit Luokka:Kartantekijät