Tilastollinen kuntaryhmitys on Tilastokeskuksen julkaisema luokittelu, jossa Suomen kunnat jaetaan kolmeen ryhmään. Nämä ryhmät määritellään seuraavasti: Kunta on kaupunkimainen, jos vähintään 90 % väestöstä asuu taajamissa tai suurimmassa taajamassa on vähintään 15 000 asukasta. Kunta on taajaan asuttu, jos vähintään 60 %, mutta alle 90 % väestöstä asuu taajamissa. Lisäksi vaaditaan, että kunnan suurimmassa taajamassa on vähintään 4 000 asukasta, mutta kuitenkin alle 15 000 asukasta. Kunta on maaseutumainen, jos alle 60 % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 asukasta. Maaseutumaisia ovat myös ne kunnat, joissa taajamissa asuu yli 60 %, mutta kuitenkin alle 90 % väestöstä ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000 asukasta.
Tilastollinen kuntaryhmitys otettiin käyttöön vuonna 1989. Vuonna 2017 Suomen kunnista 58 oli kaupunkimaisia, 63 taajaan asuttuja ja 190 maaseutumaisia. Yhteensä kuntia oli tuona vuonna 311 kappaletta. Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu kunkin ryhmän kuntien yhteenlaskettu väestö ja laskettu tietojen pohjalta kunkin kuntaryhmän osuus koko maan väestöstä.
Kuntaryhmä Väkiluku(31.12.2016) % kaupunkimaiset kunnat taajaan asutut kunnat maaseutumaiset kunnat
Suomen kunnat tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2018
Kaupunkimaiset kunnat Tähdellä (*) merkityt kunnat täyttävät taajama-aste-ehdon (vähintään 90 %), kahdella tähdellä (**) merkityt suurimman taajaman asukaslukuehdon (vähintään 15 000 asukasta) ja loput kunnat täyttävät molemmat ehdot. Espoo Forssa Hamina** Hanko* Harjavalta* Heinola* Helsinki Hollola** Hyvinkää Hämeenlinna** Iisalmi** Imatra Joensuu** Jyväskylä Järvenpää Kaarina Kajaani** Kangasala** Kaskinen* Kauniainen* Kemi Kempele Kerava Kirkkonummi** Kokkola** Kotka Kouvola** Kuopio** Lahti Lappeenranta** Lempäälä** Lohja** Maarianhamina* Mikkeli** Nokia Nurmijärvi** Oulu Pietarsaari Pirkkala Pori Porvoo** Raahe** Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi** Salo** Savonlinna** Seinäjoki Tampere Tornio** Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski** Vantaa Varkaus Ylöjärvi**
Vuonna 2018 Suomessa oli 58 kaupunkimaista kuntaa, joista 51 käytti itsestään nimitystä kaupunki (Hollola, Kempele, Kirkkonummi, Lempäälä, Nurmijärvi, Pirkkala ja Tuusula eivät käyttäneet). Väkiluvultaan suurin kaupunkimainen kunta on Helsinki ja pienin Kaskinen. Korkein taajama-aste kaupunkimaisista kunnista on Helsingissä ja Kauniaisissa (100,0 %) sekä matalin Salossa (74,9 %).http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/table/tableViewLayout1/
Taajaan asutut kunnat Akaa Alajärvi Asikkala Eura Haapajärvi Hattula Huittinen Hämeenkyrö Ii Ilmajoki Janakkala Jämsä Kalajoki Kankaanpää Karkkila Kauhajoki Kauhava Kemijärvi Keminmaa Keuruu Kontiolahti Kuhmo Kurikka Kuusamo Laihia Laitila Lapua Laukaa Lieksa Lieto Liminka Loimaa Loviisa Masku Muhos Mustasaari Muurame Mynämäkihttps://www.stat.fi/meta/luokitukset/kuntaryhmitys/001-2018/kuvaus.html Mäntsälä Mänttä-Vilppula Naantali Nakkila Nivala Nurmes Orimattila Orivesi Oulainen Outokumpu Paimio Parainen Parkano Pieksämäki Raasepori Sastamala Siilinjärvi Sipoo Sodankylä Sotkamo Suomussalmi Suonenjoki Ulvila Uusikaupunki Vihti Ylivieska Äänekoski
Vuonna 2018 Suomessa oli 65 taajaan asuttua kuntaa, joista 39 käytti itsestään nimitystä kaupunki. Väkiluvultaan suurin taajaan asuttu kunta on Vihti ja pienin Nakkila. Korkein taajama-aste taajaan asutuista kunnista oli Keminmaalla (89,6 %) ja matalin Sotkamossa (60,1 %).
Maaseutumaiset kunnat Sirkumfleksillä (^) merkityissä kunnissa taajama-aste on yli 60 %, mutta suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000 asukasta. Tildellä (~) merkittyjen kuntien suurimmassa taajamassa on yli 4 000 asukasta, mutta taajama-aste jää alle 60 prosentin. Lopuissa kunnissa sekä taajama-aste että suurimman taajaman väkiluku ovat alle taajaan asutun kunnan asemaan vaadittavan määrän. Alavieska Alavus Askola Aura^ Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Eurajoki^ Evijärvi Finström Föglö Geta Haapavesi Hailuoto Halsua Hammarland Hankasalmi Hartola Hausjärvi^ Heinävesi Hirvensalmi Humppila^ Hyrynsalmi Iitti Ikaalinen Ilomantsi Inari^ Inkoo Isojoki Isokyrö^ Jokioinen^ Jomala^ Joroinen Joutsa Juuka Juupajoki Juva Jämijärvi Kaavi Kangasniemi Kannonkoski Kannus^ Karijoki Karstula Karvia Kaustinen^ Keitele Kemiönsaari Kihniö Kinnula Kitee~ Kittilä Kiuruvesi~ Kivijärvi Kokemäki~ Kolari Konnevesi Korsnäs^ Koski Tl Kristiinankaupunki^ Kruunupyy Kuhmoinen Kumlinge Kuortane Kustavi Kyyjärvi Kärkölä^ Kärsämäki Kökar Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lemi Lemland Leppävirta~ Lestijärvi Liperi~ Loppi Luhanka Lumijoki^ Lumparland Luoto^ Luumäki^ Maalahti^ Marttila Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Multia Muonio Myrskylä Mäntyharju^ Nousiainen^ Närpiö~ Oripää Padasjoki Paltamo Parikkala Pedersören kunta^ Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pielavesi Pihtipudas Polvijärvi Pomarkku^ Pornainen^ Posio Pudasjärvi~ Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää^ Pyhäjoki^ Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Rantasalmi Ranua Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Ristijärvi Ruokolahti^ Ruovesi Rusko^ Rääkkylä Saarijärvi~ Salla Saltvik Sauvo Savitaipale Savukoski Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Simo Siuntio Soini Somero~ Sonkajärvi Sottunga Sulkava Sund Sysmä Säkylä^ Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tervo Tervola Teuva^ Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tuusniemi Tyrnävä^ Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy^ Vaala Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Viitasaari Vimpeli^ Virolahti Virrat Vårdö Vöyri Ylitornio Ypäjä Ähtäri^
Vuonna 2018 Suomessa oli 187 maaseutumaista kuntaa, joista väkiluvultaan suurin oli Liperi ja pienin Sottunga. Korkein taajama-aste maaseutumaisista kunnista oli Luodossa (88,2 %) ja matalin Brändössä, Föglössä, Getassa, Kumlingessa, Kökarissa, Luhangassa, Lumparlandissa, Sottungassa, Sundissa ja Vårdössä (0,0 %). Yhteensä 17 maaseutumaista kuntaa käytti itsestään nimitystä kaupunki: Alavus, Haapavesi, Ikaalinen, Kannus, Kitee, Kiuruvesi, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Närpiö, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Somero, Uusikaarlepyy, Viitasaari, Virrat ja Ähtäri.
Muutokset
1.1.2023 Hollola ja Sipoo muuttuivat taajaan asutuista kunnista kaupunkimaisiksi kunniksi. Luoto muuttui maaseutumaisesta kunnasta kaupunkimaiseksi kunnaksi. Iisalmi muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Sotkamo muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. 1.1.2022 Hollola muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Kemijärvi ja Sotkamo muuttuivat taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiksi kunniksi. 1.1.2021 Alavus muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Nakkila ja Suomussalmi muuttuivat taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiksi kunniksi. 1.1.2018 Mynämäki ja Sotkamo muuttuivat maaseutumaisista kunnista taajaan asutuiksi kunniksi.
1.1.2017 Alajärvi muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Ikaalinen muuttui taajaan asutusta kunnasta maaseutumaiseksi kunnaksi.
1.1.2016 Ikaalinen muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Nurmijärvi muuttui taajaan asutusta kunnasta kaupunkimaiseksi kunnaksi.
1.1.2015 Mäntyharju muuttui taajaan asutusta kunnasta maaseutumaiseksi kunnaksi. Sodankylä muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi.
1.1.2014 Mynämäki muuttui taajaan asutusta kunnasta maaseutumaiseksi kunnaksi.
1.1.2013 Ikaalinen ja Kokemäki muuttuivat taajaan asutuista kunnista maaseutumaiseksi kunnaksi. Liminka muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Nurmijärvi muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi.
24.10.2011 (koordinaattijärjestelmän muutos) Tästä lähtien kuntaryhmitys on perustunut aina kerran vuodessa tehtävään taajamarajaukseen. Haapavesi, Kannus ja Sodankylä muuttuivat taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiksi kunniksi. Suomussalmi muuttui maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi.
1.1.2011 Akaa muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi samalla, kun Kylmäkoski liitettiin siihen.
1.1.2010 Loviisa muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi samalla, kun Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää liitettiin siihen.
1.1.2009 Alajärvi muuttui taajaan asutusta kunnasta maaseutumaiseksi kunnaksi samalla, kun Lehtimäki liitettiin siihen. Naantali muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi samalla, kun Merimasku, Rymättylä ja Velkua liitettiin siihen. Uusista, kuntaliitoksessa perustetuista kunnista Kemiönsaaren ja Siikalatvan kuntaryhmitykseksi tuli maaseutumainen kunta sekä Länsi-Turunmaan, Mänttä-Vilppulan, Raaseporin ja Sastamalan ryhmitykseksi taajaan asuttu kunta.
1.1.2008 Asikkala, Ikaalinen, Kontiolahti, Masku ja Sodankylä muuttuivat maaseutumaisista kunnista taajaan asutuiksi kunniksi. Hollola, Kirkkonummi, Lempäälä ja Nurmijärvi muuttuivat taajaan asutuista kunnista kaupunkimaisiksi kunniksi. Närpiö ja Ähtäri muuttuivat taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiksi kunniksi. Pieksämäki muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi (vuosi sen ja Pieksänmaan kuntaliitoksen jälkeen, lisäksi keskustaajaman väkiluku putosi alle 15 000 asukkaan).
1.1.2005 Loimaa muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi samalla, kun Loimaan kunta liitettiin siihen. Ulvila muuttui kaupunkimaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi samalla, kun Kullaa liitettiin siihen.
1.1.2001 Asikkala muuttui taajaan asutusta kunnasta maaseutumaiseksi kunnaksi. Elimäki, Halikko, Kuhmo, Mynämäki, Närpiö ja Ähtäri muuttuivat maaseutumaisista kunnista taajaan asutuiksi kunniksi. Kiiminki muuttui maaseutumaisesta kunnasta kaupunkimaiseksi kunnaksi.
1.1.1996 Haapavesi, Kuusamo, Laukaa, Mäntyharju, Rovaniemen maalaiskunta ja Valkeala muuttuivat maaseutumaisista kunnista taajaan asutuiksi kunniksi.
1.1.1991 Alajärvi, Asikkala, Haapajärvi, Hämeenkyrö, Ii, Ilmajoki, Kannus, Kauhajoki, Kokemäki, Kurikka, Laitila, Lieto, Mustasaari, Muurame, Mäntsälä, Nakkila, Nivala, Noormarkku, Nurmes, Orimattila, Parkano, Piikkiö, Porvoon maalaiskunta, Rauman maalaiskunta, Sipoo ja Vehkalahti muuttuivat maaseutumaisista kunnista taajaan asutuiksi kunniksi. Kangasala, Kempele, Oulunsalo, Pirkkala, Tornio, Tuusula, Ulvila, Viiala ja Ylöjärvi muuttuivat taajaan asutuista kunnista kaupunkimaisiksi kunniksi.
Entisten kuntien tilastolliset kuntaryhmitykset lakkautushetkellä Mukana ovat kaikki tilastollisen kuntaryhmityksen käyttöönoton eli vuoden 1989 jälkeen lakanneet Suomen kunnat. Alahärmä (liitetty Kauhavaan 2009): maaseutumainen kunta Alastaro (liitetty Loimaaseen 2009): maaseutumainen kunta Anjalankoski (yhdistetty Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kanssa Kouvolan kaupungiksi 2009): taajaan asuttu kunta Anttola (liitetty Mikkeliin 2001): maaseutumainen kunta Artjärvi (liitetty Orimattilaan 2011): maaseutumainen kunta Askainen (liitetty Maskuun 2009): maaseutumainen kunta Dragsfjärd (yhdistetty Kemiön ja Västanfjärdin kanssa Kemiönsaareksi 2009): maaseutumainen kunta Elimäki (yhdistetty Anjalankosken, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kanssa Kouvolan kaupungiksi 2009): taajaan asuttu kunta Eno (liitetty Joensuuhun 2009): maaseutumainen kunta Halikko (yhdistetty Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Salon, Suomusjärven ja Särkisalon kanssa Salon kaupungiksi 2009): taajaan asuttu kunta Hauho (liitetty Hämeenlinnaan 2009): maaseutumainen kunta Haukipudas (liitetty Ouluun 2013): kaupunkimainen kunta Haukivuori (liitetty Mikkeliin 2007): maaseutumainen kunta