Paul Hermann Müller (12. tammikuuta 1899 Olten, Solothurn, Sveitsi – 12. lokakuuta 1965) oli sveitsiläinen kemisti, joka keksi käyttää DDT-yhdistettä hyönteismyrkkynä. Hän sai keksinnöstään Nobelin lääketieteen palkinnon 1948. Hän teki löytönsä työskennellessään Baselissa J.R. Geigy A.G. -nimisessä väriaineiden valmistamiseen keskittyneessä yhtiössä (nyttemmin Novartis).
Müller suoritti tohtorintutkinnon Baselin yliopistossa. Valmistuttuaan 1925 hän meni töihin J.R. Geigy A.G.:lle. Aluksi hän tutki kasveista saatavia väriaineita ja kehitti muun muassa elohopeattoman siementen desinfiointiaineen kauppanimeltään Graminone. Vuonna 1935 hän alkoi tutkia synteettisiä hyönteismyrkkyjä. Neljän vuoden tutkimusten jälkeen hän onnistui syntetisoimaan DDT:tä (dikloori-difenyyli-trikloorietaani), joka osoittautui tehokkaaksi hyönteismyrkyksi. DDT:ä oli syntetisoinut jo aiemmin vuonna 1873 eräs itävaltalainen opiskelija, mutta Paul Müller oli ensimmäinen, joka havaitsi sen tehon hyönteismyrkkynä. DDT:n avulla muun muassa onnistuttiin hävittämään hyttysten levittämä malaria kokonaan joiltain alueilta. Sittemmin on kuitenkin havaittu, että DDT luontoon kerääntyessään vaikuttaa alentavasti eläinten lisääntymiskykyyn ja sen käyttö on nykyään kielletty monissa maissa.
Lähteet
Luokka:Sveitsiläiset kemistit Luokka:Vuonna 1899 syntyneet Luokka:Vuonna 1965 kuolleet Luokka:Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat